Hei! Muutin kirjoitustani lähes kokonaan, sillä alkuperäinen eilinen kirjoitus oli kirjoitettu väsyneenä. Olen käyttänyt tähän kirjoitukseen aikaa nyt lähes 8 tuntia, joten arvostaisin rakentavaa kritiikkiä!
On aika katkaista huhuilta siivet. Lyödään faktat tiskiin. Vertaillaan eri energiantuotantotapoja. Tämän kirjoituksen tarkoitus on avata ihmisiltä silmiä sekä laajentaa tietämystä eri energiantuotantovaihtoehdoista. Tärkeintä on, että ihminen tietää mitä vastustaa tai kannattaa. On typerää olla jotain mieltä asiasta, mistä ei tiedä mitään.
Toimintaperiaate
Sähköntuotanto perustuu mekaanisen liikkeen tuottamiseen. Mekaanisen liikkeen avulla joko magneettia tai käämiä liikutetaan, jolloin syntyy muuttuva magneetti kenttä. Tämä indusoi induktiovirran käämiin, josta se johdetaan muuntajien kautta sähköverkkon.
Kuvassa yksinkertaistettuna toimintaperiaate. Metallinen silmukka pyörii ja tuottaa sähköä kahden magneetin välissä. Ero sähköntuotantomuodoilla on se, mistä silmuka saa liikkeensä.
Tuulivoimalassa potkuri on kiinnitetty silmukan toiseen päähän ja se saa energiansa ilmavirrasta.
Vesivoimalassa silmukka on kiinni turbiinissia, jota pyörittää veden virtaus.
Hiili-,kaasu-,öljy-,turve-, jätteenpoltto-,bio- ja dieselvoimaloissa on myös turbiini, jota pyörittää pääsääntöisesti vesihöyry. Liike syntyy siitä, että palotilassa syntyvä lämpö johdetaan veteen, jolloin se höyrystyy, tästä syntyvä liike ohjataan turbiinin läpi jolloin se muuttuu sähköksi. Turbiinista läpi mentyään höyry jäähdytetään lauhdutimella, jolloin osa energiasta päätyy jäähdytysveteen. Jäähdytysvesi voidaan johtaa hukkaan mereen tai käyttää tehokkaasti kaukolämpönä.
Ydinvoimalassa on myös turbiini, mutta siellä ei polteta mitään. Radioaktiivinen polttoaine lämpenee itsestään hallitun ketjureaktion johdosta. Tästä syntynyt lämpö johdetaan samoin, kuin polttovoimaloissa, veteen ja höyrynä turbiinin kautta sähköksi.
Generaattorituottoisia sähköntuotantomuotoja on siis pääsääntöisesti kolmea erilaista,:
-
Tuotetaan sähköä luonnosta, "varastamalla" ilmavirtauksien tai vesivirtauksien energiaa, eli käytetään jo olevaa mekaanista energiaa hyödyksi. Tämä on polttoaineetonta sähköntuotantoa.
-
Tuoteaan sähköä tuottamalla lämpöä palamisreaktion avlla. Polttamalla erilaisia materiaaleja syntyy lämpöä joka muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Energia on peräisin kemiallisista sidoksista.
-
Tuotetaan sähköä tuottamalla lämpöä ydinreaktion avulla. Epästabiili alkuaine muuttuu nykyajan voimaloissa fission avulla yhdeksi tai kahdeksi toiseksi alkuaineeksi.
Tästä syntyy valtava määrä energiaa lämpönä, joka muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Energia on peräisin "fysikaalisista sidoksista", atomin sidosenergiasta. Todellisuudessa materiaali muuttaa olomuotaan energiaksi, eli reaktiossa massaa katoaa ja muuttuu hiukkasten liike-energiaksi. Samaa tapahtuu tähdissä ympäri avaruutta, tosin ei fissiona vaan fuusiona.
Sähköä voidaan tuottaa myös ilman mekaanista energiaa aurinkovoiman avulla. Periaate on muuten sama, kuin tuuli- ja vesivoimassa: energia "varastetaan" auringon säteilystä.
Yksinkertaistettuna valonsäteen osuessa aurinkopaneeliin se muutuu sähkövirraksi. Käytännössä korkeaenerginen fotoni osuu metalliin, josta se energiallaan irroitaa elektronin.
Hinta
Sähkön tuotantohinta muodostuu investointikustannuksista sekä käyttökustannuksista. Helpommin sanottuna siis tuotannossa maksaa ensin voimalan rakentaminen ja sen jälkeen sen käyttö. Käyttökustannuksia ovat polttoainekustannukset, huoltokustannukset sekä palkkakustannukset.
Esimerkiksi vesivoiman tuotannossa kalleinta on itse padon ja voimalan rakentaminen. Tämän jälkeen voimala ei tarvitse polttoainetta, mutta säänöllistä huoltoa sekä toimintansa ylläpitämistä eli valvontaa. Minkään voimalan generaattori ei kestä ikuisuutta vaan se vaatii huoltoa ja uudistamista. Tuulivoimaloiden roottorin ja generaattorin välissä oleva vaihdelaatikko ei kestä ikuisuutta, joten sitäkin täyty huoltaa ja vaihtaa uuteen.
mm. Hiilivoimala vaatii ensin investoinnin voimalan rakentamiseksi, sen jälkeen voimala tarvitsee jatkuvasti polttoainetta, säännöllistä huoltoa sekä toimintansa ylläpitämistä. Yhtälailla hiilivoimalan generaattori, mutta myös turbiini tarvitsee huoltoa ja korjauksia.
Voimalasta myytäästä sähköstä on saatva rahat, jotta maksetaan rakennettu voimala sekä jatkuvat käyttökustannukset huoltoineen, päivityksineen ja valvontoineen. Lisäksi pitäisi tehdä myös voittoa, niinkuin kaikilla aloilla.
Eri sähköntuotantomuotojen tuotantohintoja:
Pääomakustannus Käyttökustannus Kokonaiskustannus
Tuulivoima 26 eur/MWh 2 – 4 eur/MWh 28 - 30 eur/MWh
Hiilivoima (vain sähkö) 13 eur/MWh 23 - 25 eur/MWh 35 - 40 eur/MWh
Hiilivoima (lämpö&sähkö) - - 17 - 20 eur/MWh
Kaasuvoima - 24 - 26 eur/MWh -
Ydinvoima (vain sähkö) 16 eur/MWh 10 -12 eur/MWh 26 - 28 eur/MWh
Ydinvoima (lämpö&sähkö) - - n.9 - 14 eur/MWh
Voimalan rakenushintoja, huomioi käyttöikä ja vuotuinen käyttömahdollisuus:
Pääomakustannus Tuotantokyky Käyttöikä
Tuulivoima 1000 eur/kW 2500h/vuosi Lyhyt*
Tuulivoima (itsemäisesti toimiva)** 1400 - 1500 eur/kW
Vesivoima*** ? - 3000 eur/kW 5000h/vuosi Pitkä
Hiilivoima 1000 eur/kW < 6000h/vuosi Keskipitkä
Kaasuvoima 400 - 600 eur/kW
Ydinvoima 2000 eur/kW 8000h/vuosi Pitkä
*(mm. tuulivoimalan vaihdelaatikon käyttöikä voi huonoimmillaan olla vain 5 vuotta, vaatii säännöllistä vaihtoa)
**Esimerkiksi saaristossa tuulivoimala tarvitsee tuekseen pienen dieselvoimalan, josta tulee 400 - 500 eur/kW lisää pääomakustannuksia, jotta sähköntuotanto olisi jatkuvaa.
***Vesivoiman pääomakustannukset vaihtelevat, mutta 3000eur/kW on maksimi, jotta voimalan tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa.
Tuotantoteho
Suomen vuotuinen energiantarve on suurempi, mitä pystymme tuottamaan. Meidän täytyy siis ostaa sähköä ulkomailta. Ratkaisu energiankulutuksen kattamiselle omavaraisesti ei ole tuulivoima, sillä vuoden 2013 lopussa Suomessa oli 211 voimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho oli 448 megawattia, ja ne tuottavivat vain noin prosentin Suomessa kulutetusta sähköstä.
Yhden tuulivoimalan nimellisteho on n. 2 – 3MW, tarkoittaen että se tuottaa optimikelillä tuon määrän sähköä. Jotta tuulivoimalla voidaan kattaa jatkuvasti sähköntarve, vaadittaisiin niltä yli 3.kertainen tuotantoteho kulutukseen nähden, sillä ylemmästä taulukosta huomasit niiden vuotuisen tuotannon olevan alhainen. Tämä tarkoittaa, että jos turvautuisimme vain tuulivoimaan, tarvitsisimme tuulivoimaloita siis 3-kertaisen määrän siihen nähden, mitä käytäme sähköä. Lisäksi pitäisi valmistaa paljon akkuja, joihin varastoida sähkö siksi aikaa, kun tuotanto on heikko olosuhteiden vuoksi.
Helsingissä Hanasaaressa sijaitseva hiilivoimala tuottaa sähköä 220MW sähköä. Lisäksi se tuottaa kaukolämpöä 445MW. On tärkeä huomioida, että sähkönkäyttöä voidaan pienentää erittäin merkittävästi, kun lämmitykseen käytetään sähkön sijaan kaukolämpöä. Tämä yksi hiilivoimala siis korvaa puolitoistakertaisesti Suomen tuulivoimalla tuotetavan energian.
Olkiluodon OL 1 ja OL 2 ydinvoimalat tuottavat sähköä yhteensä 1760MW. Kun OL 3 reaktori valmistuu, tuotetaan siellä 3360MW sähköä. Jos ydinvoimala sijaitsisi lähempänä kaupunkia, voitaisiin siitä saatava lämpöenergia käyttää kaukolämpönä, jolloin Olkiluodon voimaloista voitaisiin tuottaa noin 10000MW energiaa kolmannen reaktorin käynnistyttyä. Vuodessa Olkiluodossa kyetään tuottamaan siis keskimäärin n. 80 000 000MWh energiaa, edellyttäen että lämpöenergiakin käytettäisiin kaukolämpönä. Saman määrän tuottamiseen vaadittaisiin 2MW tuulivoimaloita 16000kpl. Lukuja ei voi suhteuttaa vesivoimaloihin, sillä niiden tehot vaihtelevat. Suomen tehokkaimman vesivoimalaitoksen teho on 185MW. Laitos sijaitsee Imatralla ja on Fortumin omistama.
Logistiikka
Vesivoimalat vaaivat vähän logistiikaa, sillä niiden valmistuttua siellä on vähän henkilöstöä eivätkä ne tarvitse polttoainetta. Rakentaminen on kuitenkin iso projekti.
Tuulivoimalat vaativat vähän logistiikkaa, mutta jos ne sijaitsevat esim. Saaristossa, ne aiheuttavat moottoriveneliikennettä. Lisäksi tuulivoimaloiden vaihdelaatikot ovat herkkiä hajoamaan, pahimmillaan ne voivat kestää vain 5 vuotta kerrallaan, jolloin ne vaativat jatkuvaa huoltamista.
Hiilivoimalat vaativat eniten logistiikkaa, sillä ne polttavat valtavia määriä hiiltä. Esimerkiksi Helsingin Hanasaaressa oleva voimala polttaa tunnissa 100 tonnia hiiltä, eli 100 000 kilogrammaa.
Ydinvoimalat käyttävät pieniä määriä polttoainetta, sillä atomiytimistä vapautuu sidosenergiaa suuria määriä: Olkiluodon reaktorit käyttävät kumpikin vain n. 20 tonnia vuodessa 5% köyhdytettyä uraania. Tämä vastaa molemmillekin reaktoreille vain muutamaa rekkalastillista vuodessa.
Ympäristö
On ilmiselvää, että kaikki voimalat, missä poltetaan jotain, saastuttavat ilmakehää. Tämän takia esimerkiksi hiilivoimalat ovat ympäristön kannalta erittäin haitallisia. Helsingin Hanasaaren voimala tuottaa hiilidioksidipääsöjä 983 340 000kg vuodessa.Tuuli- ja vesivoimalat eivät tuota kuin pieniä määriä ympäristöhaittoja. Myöskään ydinvoimala aiheuttaa pienen rasitteen ympäristölle, sillä siitä jää jätettä ainoastaan reaktoriin. Tämä jäte sijoitetaan muutamaksi vuodeksi vesialtaaseen, sen vuoksi, että vesi pysäyttää vaarallisen säteilyn. Kun radioaktiivisen jätteen reaktiivisuus on laskenut, se sijoitetaan maan sisään vakaaseen kallioon porattuun tunneliin 400m syvyyteen paksun kuparikapselin sisään, joka valetaan savi- tai keinosavikuvun alle. Syntyvä jäte voidaan myös uudelleenkäyttää uuden sukupolven ydinvoimaloissa, jolloin saadaan halpaa sähköä ja ydinjätteen määrä pienenee erittäin vähäiseksi.
Taloudelliset vaikutukset
Tuulisähkölle asetettu tavoitehinta on 2016 alkuun asti 105,30€/MWh ja tämän jälkeen 83,50€/MWh. Sähkön myyntihinta tulee keskimäärin olemaan 2015 ja 2016 n. 42€/MWh. Tämä siis tarkoittaa, että valtio joutuu tukemaan jopa saman verran tuulisähköä, mitä sitä ostava asiakas maksaa. Tuulivoima on siis Suomen taloudelle rasite ja maksajina sen käytöstä olemme me, veronmaksajat. Onko Suomen taloudellinen tilanne niin vahva, että se kestäisi tuulivoimaloiden tukemista, jos niiden määrä moninkertaistuisi? Vesi- ja aurinkovoimaan en ota kantaa, mutta luulisin niiden olevan kustannustehokkaita. Hiilivoima ja ydinvoima ovat taloudellisesti kannattavia ratkaisuja, muttei pidä unohtaa biovoimaa sekä jätteenpolttoa. Tuuli-,aurinko- ja vesivoimaa lukuunottamatta kaikki energiantuotantotavat tuottavat työpaikkoja sekä käytössä että rakennusvaiheessa.
Ydinvoimaloiden toinen taloudellinen hyvä puoli on se, että kyseiset voimalaitokset ovat massiivisa komplekseja joissa on jopa useita kymmeniä tuhansia neliöitä. Tämä tarkoittaa suuria kiinteistöverotuloja kunnalle, jossai voimala sijaitsee. Ydinvoimala työllisttää satoja teknikkoja ja insinöörejä, mutta myös lisäksi satoja asiantuntijoita jatkuvasti. Rakennusvaiheessa voimala työllistää tuhansia henkilöitä.
Taloudellista vakautta tuo tuuli-, vesi-, hiili- ja ydinvoimassa käyttökustannuset suhteellisen vakaa hinta: Kaksi ensimmäistä ei käytä polttoainetta. Hiilen hinta taas vaihtelee minimaalisesti. Puolestaan ydinvoimasähkön hinnasta uraanipolttoaineen hinta on alle 10%, eli uraanin hinnan rajukaan vaihtelu ei vaikuta sähkön hintaan juuri lainkaan.
Riippuvuus ulkomaista on jokaisella energiantuotantomuodolla väistämätön, sillä aurinkopaneelimahtina toimii Kiina, hiiltä kuskataan ympäri maailmaa niinkuin kaikkea muutakin. Tuulivoimalatkin ovat pääosin ulkomailta. Suomen maaperästä olisi mahdollista rikastaa suuriakin määriä jopa vienniksi asti uraania, mutta olisiko se varmasti tarpeeksi turvallista ympäristölle? Vaikea sanoa, mutta rajojen pitää olla korkeat jos kyseinen toiminta käynnistyy.
Riskit ja niiden hallinta
Tuulivoima ei aiheuta suuria riskejä. Yksi tuulivoimala tappaa vuosittain noin yhden linnun, mutta saattaa vaikuttaa niiden elintapoihin ja muuttoreitteihin. Vesivoimaloissa on riski murtua, jolloin voisi syntyä paikallinen "hyökyaalto", mutta riskin on varmasti varsinaisen pieni. Hiilivoimaloissa voi hiilivarasto syttyä palamaan, mutta suurempi riski on se, että hiilivoimalat saastuttavat jatkuvasti käytössä ilmakehää.
Ydinvoimaloiden riskit puhuttavat ja pelottavat ihmisiä. Olet varmasti tietoinen Ukrainassa tapahtuneesta Tsernobylin onnettomuudesta tai Japanin Fukusimasta? Ydinvoimaonettomuuksia on useampiakin. Ne ovat vakava asia, mutta on tärkeää tiedostaa, että riskit vaihelevat maittain ja laitoksittain. Mitä sitten kävi esimerkiksi Tsernobylissä? Räjähtikö siellä ydinpommi? Vastaus on ei. Ydinvoimalan "räjähtäessä" ei tapahdu ydinräjähdystä. Reaktorin jäähdytyksen pettäessä voimala pitäisi saada sammutettua nopeasti, mutta siinä ei onnistuttu. Reaktorissa tapahtuva ketjureaktio jatkui, jolloin jäähdytyksen uupuessa reaktori kuumeni ja kuumeni itsekseen. Seurauksena reaktori sulaa ja lopuksi lämpenee niin paljon, että jopa metallit alkavat höyrystä. Nämä kaasut ovat niin korkeissa lämpötiloissa räjähdysherkkiä. Seurauksena ydinvoimalan sisällä tapahtuu räjähdys, niinkuin Ukrainassa aikoinaan. Räjähdyksen seurauksena saastunutta materiaalia leviää ilmaan ja maahan. Näin kävi myös Fukusimassa maanjäristyksen seurauksena.
Muita riskejä ydinvoimaloissa on, että niihin tehdään terroristi-isku joko pommilla tai lentokoneella päintörmäyksellä. Myös yksi riski on suoranainen ohjushyökkäys sotatilassa. Suomen turallisuusvaatimukset ovat kovat. Olkiluoto 3 on Suomen nykyisiä turvallisuusvaatimuksia vastaava, eli se kestää maailman suurimman matkustajakoneen päintörmäyksen maksiminopeudella, niin, ettei reaktori voimalan sisällä vahingoitu. Lisäksi kaikki Olkiluodossa sijaitsevat ydinvoimalat ovat kaikki korkeasti vartioitu, eli niiden sisälle ei ole mahdollista mennä tekemään pommi-iskua. Maanjäristyksiä ei tapahdu Suomessa, sillä olemmehan keskellä manerlaattaa. Yksi pelko on myös kuljetettavan polttoaineuraanin varastaminen ydinaseen rakentamiseksi, mutta huoli pois! Kyseinen, vain 5% uraani, ei ole millään keinolla käyttömahdollista ydinaseena ilman rikastamoa. Riskeiksi jää siis ohjusisku ja vika jäähdytyksessä ja sammuttamisessa samanaikaisesti.
Olkiluodon voimalat on rakennettu niin, että jos jäähdytysvesipumppu pettää, on varapumppu. Pumput toimivat joko a) voimalan omalla sähköllä b) kansallisen sähköverkon sähköllä c) pihalla sijaitsevan varavoimalan sähköllä, joka on dieselkäyttöinen. Riski on siis pieni, että jäähdytys pettäisi. Jos näin kävisi, on kuitenkin reaktorien alapuolelle valettu betonista "kuppi", joka kestää sen, että reaktori sulaa ja valuu siihen. Ainoaksi ongelmaksi jää siis räjähdysaltiit ja saastuneet höyryt. Niihinkin on ratkaisu, silä Olkiluodon ydinvoimalat kestävät sisällä tapahtuvan räjähdyksen eivätkä päästä saastuneita hyöyrjä/materiaalia ulos. Ainoa todellinen riski Suomessa on siis suora ohjusisku. Jos tälläinen kohdistuisi voimalaan niin, ettei sitä voitaisi pysäyttää, olisimme jo muutenkin vakavissa poliittisissa ongelmissa. En tiedä tarkemmin Suomen muista, vanhemmista ydinvoimaloista mutta STUKESilla on korkeat vaatimukset. Lisäksi nykyinen uusi, entistäkin tiukempi linja estää huonojen voimaloiden rakennuttamisen Suomeen. Suurin riski on Suomen rajan läheisyydessä sijaitsevat venäläiset ydinvoimalat, josta me muuten ostamme tuontisähköä!
Nykytilanne
Energian kokonaiskulutus 2013
Tulevaisuuden energiantuotanto
Väistämätön totuus on, ettei tuuli- tai vesivoimalla ratkaista energiahuoliamme. Aurinkovoiman käytttö ei ole Suomessa ratkaisu kokonaisvaltaiseen energiantuotantoon, sillä talvella tarvitsemme entien energiaa lämmitykseen ja sähköön..
Hiilivoima saastuttaa ympäristöä ja toivon sen käytön vähenevän, tosin toistaiseksi se kasvaa rajuiten.
Tulevaisuudessa ydinvoimaa tullaan kehittämään yhä pidemmälle. Tämänhetkinen uraanin ja plutoniumin käyttö on vaihtumassa tai ainakin osittain muuttumassa toriumin käytöksi sulasuolareaktoreissa. Etuna on sähköntuoton tehokkuus, hinta ja ydinjätteen jälleenkäsittely tällä menetelmällä.
Myöhemmin siirrymme todennäköisesti fissioenergiasta fuusioenergiaan: Kaksi eri vedyn isotooppia fuusioituvat. Deuterium ja tritium vapauttavat erittäin korkealla hyötysuhteella energiaa ja muodostavat helium atomin.
Ranskassa on ITER projekti, joka toivottavasti avaa jonain päivänä mahdollisuuksia fuusioenergian tuottoon, sillä sitä tapahtuu auringossa ja tähdissä= se on universumin yleisin energiantuotantomuoto. Energiavarannot ovat loputtomat universumissa. Ehkä pidemmällä tulevaisuudessa käytäme vielä antimateriaa hyväksi, josta saa kaiken massan muutettua energiaksi, mitä käytetään.
Yksi nopea ratkaisu energiahuoliimme maapallolla olisi suprajohdegeneraattorit. Eli korvaisimme nykyiset generaattorit huomattavasti korkeammalla hyötysuhteella toimivilla generaattoreilla, jotka käyttävät suprajohdetekniikkaa. Samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää sähkönsiirrossa, jolloin energiaa menisi hukkaan merkittävästi vähemmän.
Asian syvimmästä olemuksesta kiinnostuneille fysiikkaa ja kemiaa lyhyt oppimäärä
Jos saisin 2 tuntia aikaa ja sopivan kirjalähteistön, voisin selittää sinulle miten uskomattomia ovat voimat atomien ytimissä. Niin, ja tietenkin liitutaulun, kynää ja paperia havainnollistamiseen. Mutten ikävä kyllä tätä tilasuutta kanssasi saa, vaikka suuresti haluaisin. Teen sen siis lyhyesti, purkamalla asian "kaljaksi ja makkaraksi".
Einstein sen jo sanoi E=mc^2, eli energia on massa kerrottuna valonnopeuden neliöön. Selkokielisiemmin massa on energiaa. Mennää aineen syvempään olemukseen, eli siihen, että kaikki energia ja massa ovat samaa, sillä massa (eli materia) voi muuttua energiaksi ja energia massaksi.
Atomin ulkokuoressa on kemiallisia sidoksia. Ne ovat elektronien välillä. Tämä on sidosenergiaa. Atomin sisäosassa on myös sidosenergiaa, mikä on protonien ja neutronien välissä.
Palaminen on sitä, että kemialliset sidokset muuttuvat ja tästä vapautuu energiaa. Reaktio on eksoterminen. Tämän vastareaktio on endoterminen, mm. fotosynteesi eli yhteyttäminen, missä auringon valon avulla kasvi ei vapauta vaan sitoo energiaa. Syntyy sokeria, jossa energia on varastoituneena kemiallisiin sidoksiin. Kun sokeri hajoaa, siitä vapautuu energiaa.
Fotosynteesi, sidotaan energiaa. Endoterminen reaktio. Kuvassa siis energiaa "katosi". Se jäi kemiallisiin sidoksiin.
Eksoterminen, energiaa vapauttava reaktio. Sokeri palaa ja syntyy hiilidioksidia ja vettä. Kuvassa energiaa "syntyi", se vapautui kemiallisista sidoksista.
Noin. Käsittelimme lyhyesti kemialliset sidokset ja energian kulun niissä. Samalla periaatteella toimii niin hiilen, kuin öljyn palaminen sekä ihmiselämän toiminta. Mennään syvemmälle atomiin, ytimeen.
Vasemmalla puolella kuvassa isompi raskas ydin hajoaa kahdeksi kevyemmäksi ytimeksi. Oikealla olevassa kuvassa kaksi ydintä yhdistyy yhdeksi isomppaksi ytimeksi. Kummassakin reaktiossa voi joko vapautua tai sitoutua energiaa, se riippuu täysin mistä ytimistä on kyse.
Jotta ymmärrät atomin ulkokuorella ja ytimessä tapahtuvien reaktioiden erot, annan vertailukohdan.
Poltamme kilon koivua, energiaa vapautu 4,15kWh.
Poltamme litran öljyä, energiaa vapautuu 10kWh. (kilo öljyä 11,8kWh)
Molemmat reaktiot olivat kemiallisia, elektronien välisiä tapahtumia.
Hajotamme kilon verran uraania vajaaksi kiloksi kryptonia ja bariumia, energiaa vapautuu 6 000 000kWh.
Otetaan vielä toinen ydinreaktio, jossa 2 vetyatomin isotooppia, deuterium ja tritium, fuusioituvat heliumiksi. Kilosta vetyä fuusioituessaan heliumiksi vapautuu energiaa 120 000 000kWh. Saman määrän energiaa vapauttaa 12 000 000 kiloa hiiltä palaessaan.
Ymmärrätkö mistä tässä on kysymys? Ymmärrätkö kuinka paljon energiaa on ytimiin sitoutuneena? Tämä kaikki energia vapautuu siitä, kun pieni osa ytimen massasta muttaa olomuotoaan energiaksi. Palatakseni vielä kaavaan E=mc^2, voidaan sillä laskea, että kun muutamme kokonaisen kilon edestä mitä tahansa materiaalia energiaksi, vapautuu 24 970 000 000kWh. Uskomaton määrä energiaa!
Lyhyt yhteenveto
Energiantuotantotapoja on monia. Valitse nyt mielestäsi paras ja kerro oletko samaa mieltä kanssani! Minun mielestäni ydinvoimaan pitäisi panostaa, mutta sen tulee olla turvallista. Lisäksi meidän tulee lisätä ympäristöystävällisiä energiantuotantomuotoja ja kehittää niitä. Hiili-,öljy- ja kaasuvoimaloita tulisi vähentää ja jätteenpolttoa lisätä, turvallisesti. BTW, rosatom hanke ei minuakaan houkuta, mutta TVO voisi rakentaa lisää voimaloita, sillä se on suomalainen yhtiökin! Olkiluodon reaktorit ovat Ranskasta ostettuja.
Itse näen ongelmana ydinvoimakeskusteluissa tietämättömyyden ja asian monimutkaisuuden. Tämän vuoksi asian kokonaiskuvan ymmärtäminen on joillekin hankalaa ja sitä uskoo mitä haluaa tai mitä sattuu ensimmäisenä kuulemaan. Moni ydinvoiman puoltaja sekä vastustaja väittää perusteettomasti asioita. Ikävää on esimerkiksi se, että ydinvoimaa vastustavien sivu http://puhutaanydinvoimasta.fi/ sisältää perusteettomia väitteitä ja valheita. Ymmärrän eriävät mielipiteet, mutta valheiden maailma on paha, eikä se johda oikeisiin ratkaisuihin.
Olisiko aika lopettaa ydinvoimasta vauhkoaminen ja sen vastustaminen ja alkaa vastustaa hiilivoimaa, joka kasvaa huolestuttavan nopeaan tahtiin? Kerro mielipiteesi!
Lähteet, vanhasta kirjoitukseta.
http://www.energianet.fi/
http://www.motiva.fi/tuulivoima
http://www.energianet.fi/index.php?page=sahkohuolto&osa=2
http://www.energianet.fi/index.php?page=sahkohuolto&osa=4
http://www.energianet.fi/index.php?page=sahkohuolto&osa=3
http://www.tvo.fi/Polttoaine2
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-merihaassa-hiilikasa-ja-hii
http://hiilivapaahelsinki.fi/usein-kysyttya/
http://www.tvo.fi/page-515
http://www.sahkolamppu.com/2014/07/2372014-ke-porista-kajahtaa-suomen.html
http://www.tvo.fi/page-514
http://www.talouselama.fi/uutiset/hiilivoima+on+eniten+paastoja+aiheuttava+energiamuoto++ja+kasvaa+kovimmin/a2182237
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/sulasuolareaktori+syo+ydinjatetta+ndash+polttoaineeksi+kelpaa+18prosenttinen+uraani/a994999
http://www.ts.fi/teemat/luonto/215881/Toriumista+voidaan+saada+energiatiikeri+tankkiin
https://www.fortum.fi/fi/media/Pages/fortumin-imatran-vesivoimalaitos-on-taas-teholtaan-suomen-suurin.aspx
http://www.stat.fi/til/ehk/kuv.html
http://www.halkoliiteri.com/?id=587
http://planeetta.wordpress.com/page/12/?pages-list
http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/biopolttoaineiden-muuntokertoimia/
Haluatko kysyä jotakin?
Ps. Haluan sanoa yhden asian, joka olkoon tärkein kaikista: minkä takia he, jotka tietävät ydinvomasta eniten, kannattavat sitä? Mieti äskeistä lausetta. Ydinvoimasta tietävät eniten luonnotiteteilijät: fysiikkaa opiskelevat ihmiset joko yliopistoissa tai teknillisissä korkeakouluissa. He eivät olet puolueellisia, heistä harva sijoittuu töihin ydinvoimalaan saati sen johtotehtäviin, mutta he tietävät sen toimintaperiaatteen ja paljon asioita siitä. Miksi he ovat lähes yksimielisiä? Ehkä vastustajat eivät vain tiedä tarpeeksi siitä ja sen hyvistä puolista? Esimerkiksi ei kannata ottaa näitä muutamia ulkomaiden erittäin huonosti hoidettuja ydinvoimaloita ja niissä sattuneita onnettomuuksia.
Kävijälaskuri 6.5.2015 22:32 alkaen..