perjantai, 21. elokuu 2015

Maahanmuuton syyt, seuraukset ja vaihtoehdot

Aihe on ollut pitkään jo ajankohtainen. Etenkin nyt tulee miettiä kaikkia aspekteja maahanmuutosta ja sen syitä, kun Suomessa on päätetty suurista leikkauksista mm. opintotukeen ja muihin tukiin, samalla, kun EU on vaatimassa Suomea ottamaan 10 000 uutta pakolaista.

 

Maahanmuuttoa on kahdenlaista:

1 työperäinen maahanmuutto
2 pakolaisuus

Työperäisen maahanmuuton idea on, että henkilö haluaa muuttaa maahan,
koska hän saa työpaikan, josta saa parempaa palkkaa kuin kotimaassaan tai tämä vastaa hänen koulutusta.
Työperäinen maahanmuutto lisää työvoiman tarjontaa niissä maissa, joissa on korkea palkkataso.
Yhteiskunnan tasolla tästä seuraa se, että palkkataso laskee, joka tasoittaa maiden välisiä tuloeroja.
Lisäksi työvoimaa poistuu niistä maista, joissa on alhaisempi palkkataso, jolloin nissä työn tarjona vähenee.
Tästä seuraa, että maastamuutto maassa palkkataso nousee. Yksilö siis saa enemmän tuloja ja
tai mielekkäämmän työpaikan. Työperäinen on ok, hyvin perusteltu ja siitä hyötyy periaatteessa kaikki,
jos kohdemaahan ei oteta työperäisiä maahanmuuttajia korvaamaan jo olevia työntekijöitä. Eli jos maassa on 
vaikkapa rakennusmiehiä tarpeeksi, sinne ei oteta rakennusmiehiksi hakevia maahanmuuttajia. Tilanteessa maan
sisällä on rakennustyöntekijöitä, jotka haluavat tehdä töitä, yhtä paljon tai enemän kuin yritykset niitä
kysyvät. Työperäisen maahanmuton tuomiin ongelmiin voidaan törmätä silloin, kun kohdemaassa on työn ylitarjontaa
johonkin ammattiin ja silti maa ottaa vastaan tähän ammattiin hakevia maahanmuuttajia. Asia on ratkaistavissa
helposti politiikalla. Saavutettavisa on siis tilanne, jossa hyötyy sekä maahanmuuttomaa, maastamuuttomaa sekä 
muuttava yksilö. Työperäistä maahanmuttoa ei siis tarvitse käsitelä.


Pakolaisuus 

Pakolaisuden tavoite on siirtää yksilö toiseen valtioon, koska hänen omassa valtiossaa eläminen ei tarjoa 
yksilölle ihmisen perusoikeuksia. Pakolaisuus ei palvele ensisijaisesti maahanmuuttomaata tai maastamuuttomaata.
Pakolaisuus palvelee yksilöä. Pakolaisuuden syy on siis se, että valtio, josta pakolainen tulee, ei voi hyvin.
Valtio ei voi hyvin jos siellä ei toteudu ihmisoikeudet.

Valtio, jossa ihmisoikeudet eivät toteudu
En käsittele erikseen valtioiden sisäisiä alueita, sillä valtion sisäinen alueelta toiselle muutto ei ole maahanmuuttoa.
Valtiossa, jossa ihmisen on huono olla, on maa, joka tarvitsee pelastusta. Vaihtoehtoja tähän on kolme: 
- Vaihtoehto 1, valtio hoitaa yksin ongelmansa.
- Vaihtoehto 3, valtiosta muutetaan toiseen valtioon, jossa asiat ovat paremmin.
Tämä vaihtoehto on huono ja usein se ei toimi. Se tuottaa suurta tuskaa kansalaisilleen.
- Vaihtoehto 2, valtiolle järjestetään ulkopuolista kehitysapua, joko rahallista tai rahallista ja rahaa vastaavaa apua
mm. ilmaista koulutusta, ilmaista rakennushankkeiden toteuttamista, ilmaista hallinnon tukea ym.


Vaihtoehto 1

ei tule kysymkseenkään, sitä on siis turha käsitellä. On osa ihmisyyttä auttaa toisia eikä jättää ihmisiä
ongelmiin, jos he eivät ole niitä itse aiheuttaneet. Valtio jossa asiat on huonosti, on voinut aiheuttaa ongelmansa,
mutta se ei ole sen kansalaisten vika, ainakaan jokaisen. Vertaa sotimista: kuinka moni rivisotilas on halunnut sotia 
vain sotimisen ilosta? Vai onko sotilas ajautunut tilanteeseen oman maansa johdon ja vihollisen johdon vuoksi. Tilanne
jossa valtio käyttää sotilaallista voimaa toista valtiota kohtaa, motivoi yleensä puolustavan maan sotilaita, mutta
se ei johdu yksilöistä, vaan maiden johtajien päätöksistä ja johdon propagandasta.
Ensimmäisen maailmansodan aikana esimerkiksi saksalaiset ja ranskalaiset rivisotilaat kävivät tulitauon aikana linjojen
välissä halailemassa toisiaan. Toisessa maailmansodassa utkimusten perustella vain 15-20 prosenttia sotilaista ampui
vihollista kohti, sillä he eivät halunneet tappaa toisiaan.

 

Vaihtoehto 2

on yksilöä palveleva ajatus.

[1] Ajatuksen taustalla voi olla, että pakolainen muuttaa kohdemaahan
pysyvästi, mutta tämä ratkaisu ei ole toimiva, jos pakolaisuus on jatkuvaa eikä sille näy loppua.


[2] Toisaalta henkilö voi myös muuttaa maahan siksi aikaa, että esimerkiksi konflikti laantuu ja
muuttaa sitten takaisin kotimaahansa.


[3] Ajatuksen taustalla voi olla myös se, että maahan muuttanut henkilö kouluttautuu korkeasti ja muuttaa sitten takaisin
kotimaahansa ja auttaa sitä ylösnousussa. 

 

Tilanne 1

on kestämätön ratkaisu ja sitä on turha harjottaa. Esimerkiksi Afrikassa yksin ongelma on se, että siellä ei ole
sosiaaliturvajärjestelmää. Aikuisten on saatava monta lasta, jotta heidän vanhuus on turvattu. Kun Afrikassa on jo nälänhätä, tämä aiheuttaa enemmän sitä. Ihmisten määrä kasvaa, kuolleisuus pysyy korkeana ja pakolaisuuden tarve on jatkuvaa, mikäli valtion tilanne ei kohene. Tämän lisäksi turvapaikan saaminen on huomattavasti helpompaa rahan avulla, sillä rikollisverkostot ovat laajoja ja moninkertaistavat mahdollisuuden päästä laittomasti "kertomalla oikeita asioita maahanmuuttovirkailijalle" kohdemaahan. Tämänhetkinen pakolaisus siis tukee rikollisuutta ja syrjii armotta köyhimpiä, einten apua kaipaavia ihmisiä. Viimeaikoina on noussut esiin esimerkiksi kohu maahanmuttajien iPhoneista.

 

Tilanne 2

on toimiva ratkaisu, mutta tuottaa usein ongelmia maassa, johon muutetaan. Pakolainen ei välttämättä haluaisi muuttaa
tähän maahan. Lisäkis pakolaisella voi olla sopeutumisongelmia sekä työllistymisongelmia. Tilanne on silloin paras, kun
pakolainen ei joudu pois kotimaastaan, ja jos joutuu, hän pääsee valtioon, jossa positiiviset olosuhteet vastaavat mahdollisimman
hyvin niitä olosuhteita, joihin hän on tottunut. 

Tilanne 3 on näistä vaihoehdosita yleisin syy, minkä takaia maahanmuuttajia otetaan. Se ei kuitenkaan usein ole toimiva
ratkaisu, sillä usein maahanmuuttaja ei sopeudu kunnolla eikä kouluttaudu korkeasti tai ollenkaan. Jos maahanmuuttaja
kouluttautuu korkeasti, tällä on suurempi halu olla palaamatta alkuperämaahansa. Lisäksi valtio, jossa maahanmuttaja
saa koulutuksen, kouluttaa yleensä vain oman tarpeensa mukaan. Tämä tarkoittaa siis myös sitä, että moni sen maan asukas
voi menettää koulupaikkansa maahanmuuttajalle, jonka tarkoitus on muuttaa  pois koulutus saatuaan. Tämän vuoksi
opiskelupaikkoja pitäisi lisätä erikseen maahanmuuttajia varten, jotka muuttavat pois. Tämä taas tuo ongelmia, jos
maahanmuuttaja ei haluakkaan palata kotimaahansa ja seurauksena tulee maahanmuttomaahan korkeasti kouluttautuneiden
ylitarjontaa. On tietenkin otettava myös huomioon, että peruskoulutus ja ammatillinen koulutus on hyödyllistä, jos
maahanmuttaja palaa kotimaahansa tuomaan näitä taitoja. Mutta valtion ongelmien ratkaisu tarvitsee erityisesti korkeasti
kouluttautuneiden apua.

Kaikissa näissä tilanteissa tulee huomioida se, että mitä kauemmas kotimaastaan, erilaisempaan kulttuuriin, erilaisempaan
yhteiskuntarakenteeseen, erilaisempaan ilmastoon ja kielen sekaan maahanmuuttaja joutuu, sitä huonomin tämä sopeutuu ja 
hyötyy siitä, saati pystyy tuottamaan omalle kotimaallensa hyötyä muutettuaan takaisin.

Vaihtoehto 3

jossa muut valtiot tukevat ongelmissa olevaa valtiota on paras vaihtoehto, jos se järjestettäisiin hyvin.
Tulisi rakentaa uusia kaupunkeja, joissa on toimivat sairaalat, koulut, infrastruktuuri ym. Tämän jälkeen turvakeskukset
tarvisevat hyvän hallinnon. Näin pakolaiset eivät joudu pois kotimaastaan tai jos joutuvat, he menisivät lähimpään
ulkomaiseen turvakeskukseen. Ei tule sopeutumisongelmia ja koko järjestelmä voidaan suunnitella juuri kohdemaan kansalaisille,
eikä kaikkialta erisuunnista tuleville kansalaisille. Kouluttautuneet henkilöt ovat valmiiksi kotimaassaan ja saavat
opiskella omalla äidinkielellään, jolloin he oppivat parhaiten. Ongelmia tässä tilanteessa on se, että turvakeskukseen
tulee samoja ongelmia kuin vastaanotokeskuksiin ja maahanmuuttajien sijoituspaikkoihin. Nämä ongelmat ovat kuitenkin helpommin
hallittavissa, kun tiedämme etukäteen huomattavasti paremmin turvapaikanhakijoiden kulttuurin ym. vaikutukset ja voisimme
taata heille tuttua, omalla äidinkielellään järjestettyä kultuurillisesti poikkeamatonta tukea koulutettujen henkilöiden
avustuksella. Lisäksi voisimme järjestää juuri heidän kultuurissaan ominaisia tapahtumia ja aktiviteetteja turvakeskuksissa.

 

Valitettavasti tämä kirjoitus ei sisällä lähteitä ajanpuutteen vuoksi.

 

hierontaa Kävijälaskuri 6.5.2015 22:32 alkaen..

keskiviikko, 6. toukokuu 2015

Päivittäistavarakauppojen hintasota - Lidl vai Prisma?

Prisma.jpgLIDL.jpg
Kuvat: http://www.telegraph.co.uk/ - http://www.prisma.fi/
Tällä kertaa aihe on vähemmän poliittinen. Se on lähinnä faktapohjaista vertailua hintoihin, jotka tänään kävin kuvaamassa puhelimellani paikallisesta lidlistä ja prismasta. Täydensin myös netistä prisman omilta sivuilta muutaman tuotteen hintaa, mm kananmunien, kun unohdin käydä kaupassa sen katsomassa. Eli verrataan siis Prisman ja Lidlin hintoja, ei Keskon tai lähikauppojen, sillä aikaisempien tutkimusten valossa ne ovat varmasti kalliimpia. Ehkäpä nekin otan vielä mukaan ja lähden siis metsästämään Pirkkaa ja Eldoradoa? Alkajaisiksi voin sanoa että aikaa tähän meni aivan hitokseen, pelkästään kaupoissa käyntiin, kuvailuun ja sitten taulukoiden tekoon ja viimeiseksi vielä tämän artikkelin kirjoittamiseen. Olkaat hyvä siis. :)


Enää ei tarvitse pohtia tai vääntää asiasta vaan voi lukea suoraan lukuja, kumpi sitten onkaan halvempi. 

ruokaostoksilla.jpg

Kuva: mtv.fi

Good to know

En käyttänyt hintaindeksin laskuun käytettävää ostoskoria tai vastaavaa, vaan rakensin korin itse. Eli tämä kori ei välttämättä koske sinua yhtään sen enempää kuin indeksiin laskettavakaan kori, mutta jollain tavalla varmasti.

En päätynyt vihannes- ja hedelmäosastolle vertaamaan hintoja, sillä olisin siellä vieläkin sipulisäkki kädessä juoksemassa pisin poikin katsomassa mikä sipuli on halvin. Tällä osastolla kun tuotteita on tuhottomasti ja laatu tosiaan vaihtelee laidasta laitaan. Ei voi väittää että halvin, sanotaan vaikka valmiiksi rasioitu tomaatti, on vertailukelpoinen kalleimpaan 1-luokkaiseen, sillä halvempi saattaa sisältää suuren osan homeisia tai mätiä tomaatteja. Tämä ei missään tapauksessa tarkoita etteikö vihannekset ja hedelmät olisi tärkein ruokavaliomme osa, mutta monella vähempituloisella niiden osto saattaa jäädä kalliin hinnan ja huonon säilyvyydeen vuoksi. :(

Vertailen eri limuja ja pizzoja samassa listassa sen vuoksi, että a) joku  pitää yhdestä tietystä merkistä ja mallista kun taas toinen suosii hinnan vuoksi halvempaa eikä ole "laatu-uskollinen" tai nirso, b) jokaista on kuitenkin maistettava ennenkuin voi muodostaa mielipiteen, c) moni kaipaa vaihtelua elämään ja vaihtelee eri laatujen ja hintojen välillä säännöllisen epäsäännöllisesti.

Tuotteet ovat halvimpia perustuotteita kuten jauheliha, ei sisäfileet, koska kun verrataan hintoja, oletetaan että kyse ei ole ihmisestä, joka voi ostaa mitä haluaa kaupasta jatkuvasti. Hinnat, joita käytän, ovat halvimmat mitä kyseisistä kaupoista löysin ja tuotteet vastaavat mahdollisimman paljon toisiaan. Ahh, kyllä! Siis viimeinkin hintavertailu, missä ei ole mielivaltasesti otettu jotain kalliita tuotteita sekaan vaan kaikki on halvinta! Tämä ihan alkuunsa jo sen vuoksi, että tarkoitus oli verrata hintoja eikä laatuja, joita on tässä kohtaa melko mahdoton verrata: onko Milbonan maito Kotimaista maitoa huonompaa tai onko jonkun mielesta Siti colan hintalaatusuhde huonompi/parempi kuin Coca-Colassa. Jos sinusta tuntuu Prismassa käydessä että tuotetta ei löydy, se voi johtua laajasta valikoimasta, josta sitä on vaikeampi löytää ja niinikään Lidleissä vaihtelee jonkin verran tarjonta kaupoittain, ainakin joskus on vaihdellut. 

kokis.jpg

Kuva: 7-themes.com

Tärkeätä on muistaa myös se, että jokainen on erilainen. Minä tykkään Valion raejuustosta, joten jos haluan raejuustoa niin ostan vain sitä tai en ollenkaan. Sama pätee Coca-Colaan, sillä mielestäni se on parempaa kuin "halpis-colajuomat" ja saman määrän sokeria saa niistäkin. Sokerin määrä itselläni on tärkemäpi tekijä kuin hinta (hinnan ollessa joko 30 snt/litra tai 70 snt/litra. Jos Coca-Cola olisikin 3,50€ litra niin asia voisi olla toisin). Joku haluaa nimenomaan Lidlin raejuustoa tai Lidlin olutta, toinen Prisman. Hyvänä esimerkkinä on myös arvot: itse suosin suomalaista lihaa, koska trikiinin pelko on olemassa ulkomaisessa, puolestaan maitoa Suomessa tuotetaan niin paljon, että haluan ostaa suomalaista enkä ulkomaista.

Kaikki tuotteet ovat mahdollisimman paljon toistensa laisia, pahoittelen nyt esimerkkinä katkarapuja joissa toiset ovat kuorettomia ja toiset kuorellisia. Kuorten painon prosenttiosuutta ei voi määrittää muutakuin ostamalla, syömällä ja punnitsemalla kuoret, tätä en tehnyt. Pahoittelen tätä epätarkuutta. Coca-Colaa vertaan Pepsi colaan, sillä monet ovat mieltyneet jompaan kumpaan ja Lidlin laadukkain colajuoma oli Pepsi, Prisman taas cokis.

Tuotteiden määrät valitsin melko pitkälti sen mukaan, mitä voisi olettaa "normaalin" (jota ei olekkaan) 2 henkilön kuluttavan viikossa, osittain sattuman varalta, pieniltä osin myös omien tottumusten mukaan. Henkilöt siis kuluttavat, kuten aiemmin mainitsin listan tekokriteerinä, mahdollisimman halpoja tuotteita, kuten jauhelihaa ja makraonia, eivät fileepihvejä ja tuorepastaa. Suhteellisuus kärsii muutamissa tuotteissa, sillä tuotteen minimimäärä on kilo/litra/rulla, sen vuoksi, että tuotteet on ilmaistu kilo-,litra- ja rulla- eli yksikköhinnoin. Mm. voita ja pekonia tuskin 2 henkilöä kuluttaa kiloa viikossa. Nämä epätarkuudet jakautuvat molempien kauppojen tuotteille, joten virheosuus toivottavasti on marginaalinen.

Vielä sellainen info Lidlin WC-paperista, että en tiedä oliko halvin, sillä kaupassa oli puolentoista ihmisen kokoinen torni paperia parissakin rivissä hintalapun edessä, enkä edes sivusta katsottuna kahden muun WC-paperin hintaa saanut selvitettyä. Jätin listasta pois pesuaineet, xylitol purukumit ja vastaavat, joiden vertailu on hankalaa, sillä huonolaatuinen ei aja asiaa esim. pyykinpesussa yhtä tehokkaasti samalla määrällä ja laadun selvittäminen olisi ollut työlästä ja aikaa vievää.

Taulukko

Taulukko siis toimii niin, että tuote lukee listassa ja perässä yksikköhinta sentteinä.Yksikköhinta on siis kilohinta, litrahinta tai per paperirulla, arkki, rasia, pesuaineannos tai vastaava. 

Listassa näet tuotten perässä numeron (2,3,4...) se tarkoittaa että tuotetta on otettu huomioon useampi, luvun osoittama kappale mukaan. esim. Rasvattomassa maidossa on lukuun 10 asti, eli olen laskenut, että pariskunta kuluttaisi rasvatonta maitoa viikossa 10 litraa.

Hintavertailu.jpg

Näillä tuotteilla ja määrillä toteutettuina ilman minkäänlaisia bonuksia on Prisman hinta 6,0% halvempi Lidlin hintaan verrattuna. Toisinsanoen Lidl 6,4% kalliimpi Prisman hintaan nähden. 

Otetaan vielä bonukset mukaan. On tarpeen huomata tässä vaiheesa, että jokainen ei voi saada 5% bonusta, mm. opiskelijoilla ja muille pienituloisille, yksinasuville eli yksin talouden muodostaville on hankalaa ylittää rajapyykki, josta kertyy täydet bonukset. Mutta mahdollisuus tähän bonukseen on mm. lapsiperheillä, jos he keskittävät ostoksensa s-ketjuun, ostavat elintarvikkeensa siis vaikka prismasta, tankkaavat ABC-asemilla ja ostavat vaatteensa sokos-myymälöistä ja niin pois päin. 1% bonus on mahdollinen jokaiselle s-etukortin omistajalle (ks. alempi taulukko.)

Verrataan nyt lopullista Prisman hintaa eri bonustasoilla. (lähde: Suomen Osuuskaupan omat internetsivut)

S-ryhm%C3%A4%20alennukset.jpg

Näinollen jos saa täydet 5% on prisman hinta 10,7% lidlin hintaan verrattuna. Toisinsanoen lidlin hinta on 12% kaliimpi kuin Prisman hinta.

S-Etukortti-450x300.jpg
Kuva: aksa.fi

Kaikkein tarkin asiakas käy valikoimassa molemmista kaupoista halvimmat tuotteet, bongaamassa kausialennukset ja -30% / -20% erääntyvät tuotteet, sekä hyödyntää satunnaisen S-ryhmän 10% tuplabonuksen. Tämän perusteella siis ei voida todeta, mikä on halvin ratkaisu, kun otetaan tarjoukset, bonukset, pian vanhenevat tuotteet ja ihmisten mieltymykset tiettyihin tuotteisiin ja tuoteyhdistelmiin. Joku haluaa luomua, toinen lidlin meetvurstia ja kolmas Coca-Colaa. Halpuus siis riippuu omista henkilökohtaisista preferensseistä ja ostokäyttäytymisestä. Kiistämätön fakta on, että mitä useampi ketju on mukana markkinoilla, sitä halvempi on hintataso. Toivotaan, että hintojen leikkaukset otetaan katteista eikä tuottajien tuloista(=tuottajahinnoista)!!

 

Lisäys: Pyrin tekemään päivitetyn listan, johon otan mukaan Keskon sekä lähikaupat, eli pirkka ja eldorado tuotteita. Lisäksi muodostan kalleimman mahdollisen korin ei-halpistuotteista. Aion ottaa uuteen listaan mukaan myös pesuaineet sekä muita tuotteita, jotta korista tulisi mahdollisimman monipuolinen. Julkaisun ajankohta on kesällä/alkusyksyllä.


Tuliko virhe? Laskinko väärin, onko kirjoitusvirheotä vai oletko täysin eri mieltä mitä ihminen voi kaupasta ostaa?

Ota kantaa ja kommentoi! ( saa myös jakaa ja olisi toivottavaakin )

hierontaa Kävijälaskuri 6.5.2015 22:32 alkaen..

sunnuntai, 14. joulukuu 2014

Huumeiden vastainen sota on hävitty

Lähtökohtaisesti tämä aihe ei kosketa suuresti meitä täällä Suomessa. Mutta asia on silti ajankohtainen ja vaikuttaa meihinkin: täälläkin on huumeiden käyttöä ja välitystä. Eikä empatian taikka sympatian kokeminen ulkomailla asuviin ole väärin. Se on ihmisyyttä.

 

Käsittelen lyhyesti 3 päivää sitten julkaistua artikkelia, mitä mielipiteitä se minussa herättää. Artikkelin löytää tästä linkistä.

 

kokaiini.png

heroiini.pngKuvat: http://yle.fi/uutiset/huumeiden_vastainen_sota_on_havitty__nyt_etsitaan_vaihtoehtoja/7668251

 

Muutama asia, mitä artikkelissa kerrottaan:

- Huumeiden vastainen sota on kuluttanut rahaa 1 000 000 000 000 dollaria.

- Huumeita vastaan käydään asein ja myrkyin.

- Huumeita käyttää 243 miljoonaa ihmistä tuoreimman tilaston mukaan, vastaa 5,2% maailman aikuisväestöstä.

- Huumeiden käyttö ei siis ole vähentynyt kymmenien vuosien ajan huumeita vastaan käydystä sodasta huolimatta. Mutta samaan aikaan on syntynyt laajalle levittäytynyt järjestäytyneen rikollisuuden haara, joka ei kaihda keinoja liiketoimiensa vahvistamiseksi jatkuvasti. Talouslehti Forbesin mukaan huumekauppa on maailman suurinta laitonta bisnestä

- Afganistan on maailman heroiinitehdas - se tuottaa 80% maailman ooppiumista. Ooppiumunikon viljely ja sen huumekäyttöön jalostukseen liittyvä teollisuus on merkittävä osa Afganistanin taloutta.

- Samalla, kun kokaiinin tuotanto ja kulutus ovat laskeneet 35% 2007 - 2011, on ooppiumunikon kasvatus noussut ennätyslukemiin tänänvuona. Kannabiksen tuotanto ja kulutus ovat myös laskeneet, mutta samalla sen kasvatus on lisääntynyt teollisuusmaissa.

- Viljelmien myrkyttäminen on aiheuttanut suurta ekologista vahinkoa, joka mahdollisesti on vaikuttanut alueella asuviin ihmisiin. Vaikutukset vaihtelevat iho-ongelmista epämuodostuneisiin sikiöihin ja muihin lisääntymisvaikeuksiin. Myrkytyksen tuloksena viljelimä on siirretty joka puolestaan johtaa monesti metsäkatoon.

- Meksikosta on tullut rikollisten paratiisi. Pieni osa rikollisista jää kiinni. 

- Huumeita vastaan on taistelu lisäämällä poliisin määrää ja käyttämällä sotilailla. Tämä ei ole tuottanut tulosta.

- Huumekartellien johtajia tapattaessa on syntynyt vain enemmän pienempiä kartelleja. 

kartellit.png

- Huumekartellit lahjovat niitä vastaan taistelevia. Jopa kenraaleita epäillään lahjusrahojen ottamisestä. Kansa epäilee jopa presidentin ottaneen vastaan lahjuksia kartelleilta.

- Nyt mietitään vaihtoehtoisia ratkaisuja asian ratkaisemiseksi

 

Epäonnistumiset

Mielestäni huumeiden vastaisessa sodassa on epäonnistuttu täysin: ihmisiä on kuollut väkivaltaisuuksiin suuria määriä, luontoa on tuhottu ja rahaa palanut tuhat miljardia. Silti huumekartellit menestyvät. Sotilaiden käyttö tai poliisin lisääminen ei ole auttanut. Kartelleilla on rahaa sekä valtaa ja kyky pelotella vastustajat puolelleen. Myrkyttäminen ei myöskään ole toiminut. Väkivallalla ei ole saatu ratkaisua, vaan ongelmat ovat jatkuneet yhtä suurina tai jopa menneet pahemmiksi.

.

Ratkaisuja

Pitäisin tässävaiheesa 2 vaihtoehtoa ratkaisuna kartelleiden tuhoamiseen, väkivallan lopettamiseen ja huumeidenkäytön vähentämiseen / kontrollointiin. Ensimmäinen vaihtoehto tuottaa lisää tuskaa ja maksaa miljardeja: suurempi sota, jossa kansainvälisesti tartutaan kirjaimellisesti aseisiin ja puhdistetaan kaikki huumeita tuottavat valtiot. Muodostetaan rintama jolla pyyhkäistään läpi koko huumeidentuotantoalue, tuhoten sekä viljelykset että tuottavat henjilöt. Apuna mahdollisesti jopa ydinaseet. Ohessa panostettaisiin tutkintoihin, joiden avulla saataisiin suuret huumepomot kiinni. Lisäksi käyttäjämaissa tiukennettaisiin huumeidenkäytön sekä etenkin välittämisen rangaituksia ja valvontaa. Samalla salakuljetusta valvottaisiin äärimmäisen tiukasti, eli rajojen yli ei pääsisi kukaan käytännössä ilman tiukkaa tarkastusta. Myös käteisellä rahalla maksaminen voitaisiin lopettaa ja siirtyä kokonaan sähköiseen, valvottuun, pankkien välityksellä toimivaan maksamiseen. Näillä keinoilla päästäisiin tulokseen äärimmäisen väkivallan ja ylenpalttisen valvonnan kautta. 

Toinen ratkaisu olisi laillistaa vähiten vaaralliset huumeet ja ottaa valtioiden kontrolliin niiden jakelu sekä myynti. Mahdollisesti myös joidenkin vaarallisempien huumeiden myynti otettaisiin valtion vastuulle tiukasti valvottuna ja säännösteltynä tai vaaralliset huumeet dekriminalisoitaisiin. Tämä vaihtoehto olisi vähemmän väkivaltainen ja pikkuhiljaa romuttaisi kartellit. Seurauksena kartellit saattaisivat tehdä hyökkäyksiä laillisiin kuljetuksiin, tuotantoihin ja jopa myyntipisteisiin. Myös vaarallisimpen huumeiden käyttäjät saattavat aiheuttaa ympäristössään ongelmia ja huumeiden käyttö voi lisääntyä niiden laillistamisen / dekriminalisoinnin myötä.

Jos näiden kahden vaihtoehdon väliltä pitää valita, valitsisin jälkimmäisen. Jotta huumeidenkäyttö ei lisääntyisi, tehostaisin valistukseen ja suosisin vaarattomimpia ja vähiten riippuvuutta sekä "normaalia ihmisen toimintaa" häiritseviä huumeita valtion myyntivastuulle. Tavoite olisi, että huumeidenkäyttö ei häiritsisi muita kanssaeläjiä tai käyttäjän työntekoa, mielenterveyttä, sosiaalisia suhteita tai lasten kasvattamista. Huumeidenkäytön tulisi olla siis niinsanottua viihdekäyttöä, ei narkomaanityyppistä "sekoilutoimintaa". Vertaa opiskelijaa joka bilettää välillä iltaisin yökerhoissa, tai viiniä hienostuneesti siemailevaa bisnesnaista tai työssäkäyvää saunassa muutaman oluen ottavaa ns. "tosimiestä", puiston penkin alla elämäänsä viettävään elämätapajuoppoon. Näissä on valtava ero. Kieltolain aikaan viinanmyynti aiheutti samanlaista järjestäytynyttä rikollisuutta mitä vastaan taistellaan huumeiden takia. Suomessa oli omat trokausmeininkinsä. Jenkeissä oli kunnon italialaismafiat. Sitten alkoholi laillistettiin ja mitä kävi? Mafiat kuihtui ja joutuivat siirtymään huumeidenmyyntiin. Mitä jos ratkaisu tosiaan olisi niiden kontrolloitu tuotanto, kuljettaminen ja myynti laillisesti? Ei myydä suuria määriä kerrallaan, ei vaarallisimpia tuotteita. Voitaisiin määrätä lailla, että käyttö pitää tapahtua valvotussa tilassa, vähän niinkuin baarissa alkoholin juonti. Tämä tuottaisi myös verotuloja valtavasti, sitäpaitsi kyllähän näiden käytön verotusta voitaisiin pitää korkeatasoisena, kun kyse ei ole välttämättömyyksistä.

Ainakaan tähänastisella toiminalla ei päästä tulokseen. Viimekädessä kannattaisin ensimmäistä ratkaisua,jos jälkimmäinen ei olisi mitenkään mahdollinen, sillä tietenkin jotain on tehtävä. Kuitenkin uskon, että totaalinen kieltäminen ei toimi. Huumeiden tuottaminen, jakelu ja myynti tulisi aina jatkumaan jossain muodossa sekä aiheuttamaan aina ongelmia.

Opittavaa

Mitä tästä on opittava? On opittava se, että aina väkivalta ei toimi. On opittava että holhoaminen ei myöskään ole vääjäämättä ratkaisu. Elämme vapauden aikakautta, jossa kieltojen avulla "pahikset" menestyvät, ninkuin läpi historian. Yhtenä tärkeänä oppina pidän tässä myös sitä, että lahjonta toimii kehen vain oikeissa olosuhteissa. Rahalla on voitu lahjoa virkamiehiä, niin poliitikkoja, kaupunginjohtajia, sotilashenkilöitä kuin poliisejakin. Lahjontaa tapahtuu jatkuvasti ympäri maailmaa, niin huumekartelleiden osalta kuin monien yritysten. Samaan aikaan kun Suomessa monet vastustavat kansanedustajien palkkojen korotuksia, tulee muistaa, että se on tehokas keino yrittää vähentää lahjomista. 

 

Haluatko kysyä jotakin?

 

Lisäys:

Keksin tämän myöhemmin eikä se oikein sovi mihinkään väliin. Lisäksi tämä on pelkkä ajatuksella leikittely. Suuri osa huumerahasta on käteistä. Yksi asia millä voitaisiin jo vähän vaikeuttaa huumekartellien toimintaa olisi käteismaksujen lopettamisen ohella ehkä parempi, hetkellisesti tehoava ratkaisu: Kansainvälinen valuuttojen uusiminen. Vuoden aikana vaihdettaisiin kaikki setelit uusiin, eikä määräajan umpeuduttua voisi vanhalla rahalla tehdä enää mitään, paitsi vaihtaa toki pankissa ehkä vielä tietyn jatkoajan verran. Pankkeihin määrättäisiin valvontaa ja vaihdot kirjattaisiin ylös. Tätäkin systeemiä on mahdollista ohittaa mutta ainakin se vaikeuttaisi hetkeksi toimintaa. Lisäksi suunittelemalla pidemmälle tätä ratkaisuvaihtoehtoa, voitaisiin vähentää huijaamisyrityksiä vanhasta, pimeästä rahasta uudeksi.

hierontaa Kävijälaskuri 6.5.2015 22:32 alkaen..

lauantai, 13. joulukuu 2014

Greenpeace, valheita ja ekoterrorismia?

Nyt tulee sitä vuodatusta itseään!

 

Ensimmäisenä haluan sanoa, että en kannata millään tasolla tämän hetken politiikkaa, missä tuhoamme maapalloa. En kannata fossiilisten polttoaineiden käyttöä. En halua tappaa jääkarhuja. En halua, että yksikään laji kuolee sukupuutoon. Luonto on kaunis asia ja voin sanoa, että se on se mitä rakastan ja minkä keskellä viihdyn. Täällä periferiassa mehän olemme käytännössä luonnon keskellä ja vielä melkopitkälti osa sitä. Meillä on Suomessa jokamiehen oikeus, mikä on kerrassan mahtava asia. Näin ei ole joka puolella maailmaa. Jopa EU:ssa useassa maassa on kiellettyä liikkua vapaasti luonnon keskellä tai jos se on sallittua, voi maanomistaja sen kieltää. http://www.luonnossa.fi/Jokamiehenoikeudet-muualla.php Saksassa et saa poiketa mestään tieltä. Belgiassa, Englannissa ja Alankomaissa on lainsäädänöllä kielletty liikkua toisen mailla.


 

Vääränlainen toiminta, väärät kohteet

Minua kuitenkin ärsyttää suunattomasti Greenpeace järjestö ja sen toiminta. Ei sillä, etteikö jonkun pitäisi puuttua mm. Öljyjättien touhuiluun ja maapallon riistoon, mutta Greenpeace tekee sen väärin. Luit ehkä uutisen http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1418218016949.html mitä Perussa tapahtui arkeologiselle aarteelle: alueelle, jolla liikkuminen ilman lupaa on kielletty, jottei se tärvelly. Asiasta on nuossut suuri kohu ja moni on ilmaissut mielipiteensä sosiaalisessa mediasta Greenpeacesta. Mielipiteet ovat olleet kaikkea muuta kuin positiivisia. Olet lukenut varmasti uutisia, kuinka Greenpeacen edustajat ovat hyökännet öljynporauslautoille sekä alukiisn ja vahingoittaneet niin materiaalia kuin käyneet ihmisten kimppuun. Mieti hetki, onko syyllinen se henkilö, joka on töissä lautalla? Voisikohan syyllisiä löytää paremmin nököttämästä konttorissa puvut päällä? Tai kenties se, joka valmistaa öljyä kuluttavia laitoksia,ajoneuvoja ja välineitä, eikä yksin öljyn tuottaja kun sille on kysyntää? Tällä toiminnalla ei päästä oikeaan lopputulokseen, vaan muut alkavat pitämään näitä luonnonpuolustajia hulluina ituhippeinä. Puolet jakautuvat selvemmin järjetöntä sabotaasia harrastavien hippien sekä julmien luonnosta piittaamattomien maapallon tuhoajien kasteihin. Moni tuskin haluaa kuulua kumpaankaan. Itse kuulun mielummin sihen välimaastoon, joka välittää maapallosta, mutta haluaa rationaalisen ihmisen maineen.


 

Valheet

Vielä enemmän minua suorastaan raivostuttaa valheet, jota Greenpeace väittää. Takerrun tällä erää vain yhteen, jotta tekstini jää lukukelpoisen mittaiseksi. Mielestäni se syö koko järjestön uskottavuutta radikaalisti, että koitetaan aivopestä perättömällä propagandalla ihmisiä. Jälleen puolet jakautuvat selkeämmin ja tilanne kärjistyy. 

Kirjoitin toissapäivänä ydinvoimasta. Aihe on minulle erittäin tuttu, sillä olen opiskellut fysiikkaa innokkaana jo pitkään. Aloitin muutama vuosi sitten yliopistossa fysiikan opiskelun ja harrastelen sitä muutoinkin. Olen myös perehtynyt omatoimisesti energiantuotantoon laajalti. Minä todellakin tiedän mistä puhun. Mietinkin tässä, mitkä ovat Greenpeacen motiivit vastustaa ydinvoimaa? Onko se se, että jos sitä ei vastustettaisi, tultaisiin leimatuksi ympäristön pilaajiksi yleisen käsityksen vuoksi? Vai onko vain niin, että ihmiset ovat oikeasti hairahtaneet faktojen teiltä ja uskovat sitä, mitä heille tuputetaan, sillä moni väite seisoo vailla pohjaa, mitä ydinvoiman vastustajat sanovat.

Minä mietin motiiveita. Minkätakia Greenpeace vastustaa ydinvoimaa? Minä kannatan sitä siitä syystä, että se on halvempaa, tehokkaampaa, turvallista ja puhdasta. Etkö usko minua? Tutki itse asiaa ja huomaat että olen oikeassa. Äskeisistä syistä pitäisi Greenpeacenkin sitä kannattaa.

Näillä sivuilla on kaikilla Greenpeacen juttua, mikä on todellisuudessa, anteeksi vain, valheetonta lässytystä. Pahoittelen suorasanaisuuttani, mutta jos uskoit mitä he väittivät sinulle, olet tullut petetyksi. Lue kirjoitukseni loppuun ja kerron mitä tarkoitan.

puhutaanydinvoimasta.fi

http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ydinvoima/

http://www.ydinvoima.fi/

 

Otteita www.ydinvoima.fi sivulta:

YD%205.jpg

Sanat "lähellä" samaa luokkaa ja "ydinsähkö" huijjaavat lukiaa. Hinta on siis alempi, mutta sana on puettu niin, että se hämää sinua. Pelkästään ydinvoimalla tuotettu sähkö on halvempaa kuin tuulivoimalla, mutta entäs kokonaisenergia (eli lämpö sekä sähkö)? Talvet ovat kylmiä. Jos ydinvoimalla tuotettu lämpö voidaan käyttää hyväksi, on tuotetun energian kustannukset reilusti alle kolmasosan siitä, mitä tuulienergialla tuotetun energian. Täällä suomessa me tarvitsemme talvisin runsaasti enemmän lämmitykseen energiaa, kuin varsineisesti muihin sähkölaitteisiin. Lämmitämme joko sähköllä tai kaukolämpöllä ja säästämme sähköä. Tuulivoima ei tuota yhtään lämpöä.

"Ydinvoimaloiden pitkät rakennusajat kuitenkin nostavat sähkön todellista hintaa,--" Lue aikasempi kirjoitukseni, jossa vertaillaan energiantuotantotapoja. Tekstissäni on taulukko jossa vertaillaa sähkön- sekä energiantuotantokustannuksia. Hintoihin on otetu huomioon investointi eli rakentamiskustannukset. Ydinvoimalla tuotettu pelkkä sähkö ei ole sen kalliimpa, kuin tuulivoimallakaan.

"Esimerkiksi U.S. Energy Information Administation". Mitä tämä kertoo? Otetaan esimerkiksi joku täysin tuntematon lähde Yhdysvalloista. Miten olisi esimerkiksi Suomen tilastokeskus? Saisimmekohan me vähän parempia lukuja sieltä, jotka ovat varmasti oikeita ja koskevat nimenomaan Suomessa tuotettua sähköä? Jälleen lukijaa vedätetään.

YD%204.jpg

Tulevaisudessa ydinvoimaloissa, miksei myös muissakin voimaloissa, aletaan ajamaan vettä järjestelmään, jossa muutetaan sähkön tai muun energian avulla vettä takaisin vedyksi ja hapeksi. Tämän jälkeen vetyä voidaan pumpata vaikka putkella suoraan huoltoasemalle. Ajat autosi asemalle, tankkaat vetyä ja autosi käy vetypolttokennolla. Pakoputkesta tulee aulos sama vesi, joka eroteltiin voimalaitoksella vedyksi ja hapeksi. Puhtaampaa energiaa. Tämän käytön alkaminen laajamittaisesti on vain ajan kysymys. Asuntoja lämmitetään kyllä hiilellä ja maakaasulla, mutta näitä lämmityskeinoja voidaan vähentää, jos alamme käyttää ydinvoimalassa tuotettua hukkalämpöä kaukolämpönä.

Osa Suomen ydinteknolohiasta On venäjältä? Ainakaan Olkiluodon voimaloissa oleva teknologia ei ole peräisin Venäjältä vaan Ranskasta. TVO käyttää siis muuta teknologiaa, ei osittain, vaan kokonaan. Tai jos osa on todellakin Venäjältä, se on sama osa kuin sinun asunnossasi on Venäläistä, eli saattaa siellä jokin valokatkaisija tai juustohöylä olla ties mistä, mutta merkitys on olematon. Rosatom on tietenkin poikkeus, mutta en minäkään sitä kannata. Osa uraanipolttoaineesta tuodaan Venäjältä? Mahdollisesti kyllä, mutta uraania voidaan tuoda mistä vain muualta. Suomessa on niin paljon kallioperässä luonnonuraania, että sitä voitaisiin jopa itse tuottaa. Lakiestiystä kenties tähän? Ei pidä unohtaa, että silloin pitäisi myös asettaa kovat rajat uraaninlouhintaan, ettei se saastuta luontoa! Lisäksi uraanin hinta on alle 10% ydinsähkön hinnasta, eli vaika tekisime valinnan ostaa kalliimpaa uraania jostain muualta, se ei vaikuta käytännössä sähkön hintaan ollenkaan. 2 kertaisesti kallimpaa uraania ostaessamme sähkön tuotantohinta kallistuisi alle 10%.


Yd%203.jpg

Okei, vertaillaan mihin kaikkeen se voisi vaikuttaa, alapuolinen kuva: Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain 2007 (Valtioneuvoston kanslia 2009, 66). Pidän lähdettä siis melko luotettavana.

YD%202.jpg

* merkittyihin voidaan vaikuttaa suoraan siten, että tuotetaan esim ydinvoimalla eritäin matalapäästöistä sähköä sekä kaukolämpöä

** Liikenne muuttuu jatkuvasti ja niinkuin aikaisemmin puhuin, me siirrymme ajan mittaa vetykäyttöisiin autoihin. Vety tullaa tuottamaan voimalaitoksissa. Siirrymme myös hybridi- ja sähköautoihin, eli energia on peräisin voimalaitoksista.

Ympäristövaikutus on siis merkittävä, jos vähennämme ensinnäkin hiilivoimaa ja tuotanne runsaasi enemmän jotakin puhasta energiaa ja sähköä. Osittain tähän auttaa tuulivoiman, biovoiman ja vesivoiman lisäys, mutta niiden rinnalle sopii hyväksi tueksi ydinvoima.

YD%201.jpg

Kaikki malminlouhinta luonnollisesti rasittaa ympäristöä, mutta väite "erittäin suurin määrä ja osin radioaktiivinen jäte" on häilyvä. Syntyvä osin radioaktiivinen jäte on luonnosta peräisin olevaa luonnonuraania ja muuta radioaktiivista materiaalia, joka oli siellä jo ennen louhintaa. Lisäksi tulee huomioida että joka puolella säteilee. Luonnon taustasäteilyä esiintyy jokapuolella, mutta me kestämme sen. Tiedätkö miten fosiileista mitataan niiden elinikä? Radioaktiivisen hiilen avulla. Mekin sisällämme sitä. Eri asia on se, päätyykö kallion sisältä maan pinnalle kyseistä radioaktiivista luonnonuraania ja kuinka paljon. Tähän voidaan luonnollisesti vaikuttaa laeilla ja asetuksilla sekä määräyksillä. Jossain maissa nämä ovat huonommat ja luonto saastuu, ehkä on aika valita mistä ostamme uraanimme? Myrkyt, josta puhutaan ovat tietenkin samoja myrkkyjä, joita käytetään muunkin malmin liuottamiseen kivestä: happoja. Näitäkään ei luontoon vahingossa päädy, vaan asia voidaan ottaa hallintaan. Lukijaa harhautetaan jälleen siis määritelmällä "erittäin suuri määrä myrkillistä ja osin radioaktiivista jätettä" lause tuohon muotoon.

Ydinpolttoaineesta syntyvä jäte voidaan nykyajan voimaloissa uudelleenkäyttää, jolloin saadaan vieläkin halvempaa sähköä jolloin syntyvän jätteen määrä pienenee ja se on vähemmän haitallisa. Jos jäte halutaan loppusijoittaa, on meillä Suomessa siihenkin varsin hyvä malli Olkiluodossa. Itse kannatan tietenkin ydinjätteen käyttöä polttoaineena uudensukupolven voimaloissa. Tämän argumentin kääntökohtana toimii "eikä sille ole toistaiseksi toimivaksi todettua loppusijoitus- tai jälleenkäsittelyratkaisua.", sillä on tietenkin mahdotonta sanoa, että loppusijoituspaikka olisi todettu toimivaksi, ennenkuin sitä oltaisiin se 100 000 vuotta käytetty. Tähän voidaan siis vedota seuraavat 100 000 vuotta. Mutta uskon tieteeseen, joten asia voidaan ennalta laskea ja arvioida. Jälleenkäsittelylaitoksia on rakenteilla ks. Esimerkiksi sulasuolareaktori ja toriumin käyttö.

YD%206.jpg
Koko tämä väite on ympäripyöreää ja epämääräistä argumentointia. Yhtälailla voidaan todeta tuulivoimaloiden olevan vaarallisia tai vesivoimaloiden, sillä pato saattaakin murtua, roottorin lapa irrota tai varsi katketa. Tottakai Suomessa on laskettu ja arvioitu riskit, koska emme me oikeasti halua tuhota n. 8 miljardin arvoisia ydinvoimaloita. Enemmän tästä aiheesta löytyy minun aikasemmasta kirjoituksestani. Riskeistä sekä riskienhallinnasta – suosittelen lukemaan!

YD%207.jpg
"esimerkiksi pultonium". Jälleen sana esimerkiksi. Mitenköhän pultonium liittyy yhtään mihinkään, meidän ydinvoimalamme toimivat uraanilla. Yhtälailla voisin kertoa suomalaisen ruoan vaarallisuudesta ja todeta että pallokala on myrkyllistä. Suoraan sanottuna järkyttävä lukijan kusettamista! Aivopesua, propagandaa, manipulaatiota valheiden avulla.

Ydinjäte on suunnitteilla sijoittaa 400m syvemmälle kallioon, paksun kuparikapselin sisään joka on savi- tai keinosavimuotin sisällä. Kupari on jalometalli, joten se ei syövy varsinkaan niin paksuna kapselina maan sisällä mihinkään. Jäte ei siis voi vuotaa helposti. Aiheesta löytyy lisää http://www.tvo.fi/Loppusijoitus kiinnostuneille.

YD%208.jpg
Ikävä kertoa, että me täällä pikkuriikisessä Suomesa emme mahda maailman asioille mitään. Voisimme kyllä näyttää esimerkkiä, ehkä muut seruaavat perässä? En jaksa perustella enempää: lue aikasempi kirjoitukseni, siinä puhutaan mihin energiantuotantoon maailma tulee luisumaan ajanmittaa. Nykyajan trendi on ikävä kyllä vielä hiilivoima, mutta siirrymme vielä toisenlaiseen ydinvoimaan. Täysn erilaiseen, mitä käytämme nykyään. Suunta ei ole siis kohti "uusiutuvaa" energiaa, jos märitelmä kattaa tuuli-,vesi-, aurinko- ja bioenergian, vaikka ei näissäkään mitään vikaa ole. Ne eivät vain tuota kyllin tehokkaasti, ikinä.

YD%209.jpg
Teho tietenkin kasvaa kun tekniika kehittyy ja energiaa menee vähemmän hukkaan uusien turbiinien ja generaattorien vuoksi. Tämä ei lisää riskiä. Polttoaineen säteilytyksen lisääminen? Mitä se on? Jaa'a. Ei ainakaan minkäänlainen virallinen tai fyysikoiden käyttämä termi, vaan sana, joka koittaa luoda pelottavamman maineen. Turvallisuusriskit eivät kasva eikä onnettomuuden aiheutaman tuhon laajuus, päinvastoin, voimalat ovat entistä turvallisempia.


 

YD%2010.jpg
Tämä väite on hyvä ja osittain totta. On kuitenkin mahdoton ennustaa, kasvaako energiankulutuksemme ja kuinka paljon, sillä teknologia kehittyy kiihtyvää vauhtia. Lisäksi tässä esitetyt parannukset ovat erittäin kallita, eikä uusiutuvan energian lähteet riitä kattamaan kaikkea tarvitsemaamme energiaa, vaikka nämä muutokset tapahtuisi. Onko sinulla varaa uusia talosi lämmöneristys ja sähkölaitteet? Ostaa uusi erittäin vähäpäästöinen auto? Taloudellinen tilanne ei loista, joten olisitko tyytyväinen jos tulisi lakimuutoksia, mitkä käskisivät sinun vähentää päästöjä ja tekemään nämä muutokset tai joutuisit joko luopumaan korkeakulutteisesta omaisuudestasi tai maksamaan suuria veroja? Itse kannattaisin puhtaampaa energiaa.

YD%2011.jpg
Mitä jos ei tuule pitkään aikaan? Maapallon ilmasto muuttuu jatkuvasti. Entä jos ei tuule viikkoon tai kuukauteen tarpeeksi? Jostain on saatava sähköä. No entä aurinkovoima? Suomessa paistoi 2014 marraskussa aurinko 14 tuntia. Olet ehkä huomannut että täällä on talvisin melko pilvstä ja juri talvella tarvitsemme eniten energiaa. Aurinkovoimalla voidaan siis tukea sähköntuotantoa, muttei se voi olla pääroolissa, niinkuin tuulivoimakaan. http://www.hs.fi/kaupunki/a1417401907774

"ydinvoimaa ei kuitenkaan voi mahtua samaan verkoon, koska ydinvoimaa ei ole mahdollista skaalata tarjontatilanteen muutuessa." Ei pidä millään tasolla paikkaansa. Ydinvoimalassa on säätösauvat juurikin tämän vuoksi, että sähköntuotantoa voidaan muutaa. Esimerkiksi Olkiluotoon on suunnitteilla lopunviimein 4 reaktoria, joten tämän lisäksi voidaan myös sammuttaa jokin reaktori kokonaan tai käynnistää, jos on suurta vaihtelua.

YD%2012.jpg
Maakaasuko on ratkaisu? Äsken puhuttiin siitä, että olemme riippuvaisia Venäjästä. Mistä muualta sitä tänne samme kuin venäjältä? Maakaasu ei myöskään ole ympäristöystävällinen energiantuotantokeino.

Euroopassa on ITER projekti meneillään ja onnistuessaan se on suuri askel kohti fuusiovoimaa eli toisenlaista ydinvoimaa. Suosittelen tutkimaan asiaa, sillä tästä on tulossa jotain suurta, se tosin voi viedä muutaman vuosikymmenen.

YD%2013.jpg
Pitää paikkansa, mutta on tärkeä ymmärtää, että Loviisankaan ydinvoimalan radioaktiiviset päästöt ilmaan eivät vaikuta mitenkään, mihinkään. Näitä valvotaan jatkuvasti.

YD%2014.jpg
 

Lähde: http://www.stuk.fi/ihminen-ja-sateily/ihmisen_radioaktiivisuus/fi_FI/keskimaarainen_sateilyannos/
En siis olisi lainkaan huolestunut suomalaisissa ydinvoimaloissa syntyvästä säteilystä, se on hallittua.

YD%2015.jpg

Gammasäteily on varaalaiisinta säteilyä mitä on. Tämä jälkeen vaarallisinta on röntgensäteily. Se pystytään blokkaamaan helposti. Seuraavaksi tule UVA,UVB ja UBC säteilyt joista UVC on vaarallista ja ionisoivaa, mutta UVA ja UVB eivät. Näitä kaikkia saamme auringosta ja ne on helposti estetävissä. Vielä muita säteilymuotoja ovat neutronsäteily ja beta- ja alfahiukkasten aiheuttama "säteilyt", eli hiukkasten törmäykset. Ne ovat estetävissä paperilla tai kymmenelä senttimerillä ilmaa. Käytössä on siis sama kikka, kuin jossain aurinkolaseissa: blokkaa UVA ja UVB säteilyn, mutta ei puhettakaan vaarallisesta UVC säteilystä. Kun asiakas/lukija ei tiedä mistä puhutaan, on häntä helppo vedättää. Mainittu "muu säteily" ei ole röntgeniä lukuunottamatta kovinkaan haitallista ja sen pystyy pysäyttämänä helposti, myös röntgenin.

Kemiallinen myrkyllisyys ei ole vaikuttavimpia tekijöitä, tietenkin silläkin on vaikutuksensa. Kuitenkin ydinjäte on haitallista, joten se pitää joko loppusijoittaa tai jälleenkäsitellä radioaktiivisuutensa vuoksi, jolloin myös myrkyllisyyspotentiaali poistetaan.


Maailma kaipaa pelastusta

Kirjoitukseni tavoite ei ole morkata Greenpeacea sataprosenttisesti.  Tavoitteeni on siirtyä kohti puhtaampaa ja vihreämpää sekä kestävämpää tulevaisuutta. Siksi minä kannatan ja puhun ydinvoimasta, koska se ei ole niin typerä ratkaisu mitä siitä tietämättömät luulevat. Arvostan myös rehellisyyttä. En syytä Greenpeace perinpohjaiseksi valehtelijajärjestöksi. Minua raivostuttaa silti että useita asioita vastustetaan valheiden saattamilla perusteilla. Lisänä tähän typerä ja väärinkohdistuva aktivismi. Järjestössä on varmasti paljon myös hyvää. Tällähetkellä en kuitenkaan organisaatiota kannta, mutta esimerkiksi WWF,Unicef,SPR ja moni muu on mieleeni. Greenpeace ei. Luitko muuten pelatusarmeijan toiminnasta? Ei kaikki hyväntekeväisyys ole aina niin hyvää, kuin tahtoisi uskoa. Joten kriittinen vastaanottosuodatin auki kaikille!

Greenpeace, valheita ja ekoterrorismia vai rationaalista luonnosta välittämistä ja sen puolustamista?

Pitäisiköhän perustaa oma järjestö luonnon pelastamiseksi?

 

Haluatko kysyä jotakin?

 

Ps. Lupaan, että seuraava kirjoitukseni ei liity millään tavalla dinvoimaan. Voisin puhua vaikka työttömyydestä! Se on suuri ongelma

 

 

Lisäys, tämä osa ei sisällä lähteitä, mutta joko uskot minua tai kriittisenä lukijana olet ahkera ja googletat Patrick Moore ja loput tiedätkin itse ;)

Greenpeacen perustaja ja sen entinen puheenjohtaja, tohtori Patrick Moore on myös ydinvoiman kannalla. Hän puoltaa sitä jopa aurinko- ja tuulienergiaan. Jonkun tarinan mukaan Moore oltaisiin potkittu ulos Greenpeacesta, koska Greenpeacen uskottavuus ja päähänpinttyneet periaatteet eivät voisi sallia ydinvoimamyönteisyyttä, toisen mukaan hän olisi itse erronut. Jokatapauksessa Moore on itsekin kritisoinut paljon Greenpeacea. Eiköhän tämäkin kerro paljon.

hierontaa Kävijälaskuri 6.5.2015 22:32 alkaen..

torstai, 11. joulukuu 2014

Kohti tuulivoimaa vaiko ydinvoimaa?

Hei! Muutin kirjoitustani lähes kokonaan, sillä alkuperäinen eilinen kirjoitus oli kirjoitettu väsyneenä. Olen käyttänyt tähän kirjoitukseen aikaa nyt lähes 8 tuntia, joten arvostaisin rakentavaa kritiikkiä!

 

On aika katkaista huhuilta siivet. Lyödään faktat tiskiin. Vertaillaan eri energiantuotantotapoja. Tämän kirjoituksen tarkoitus on avata ihmisiltä silmiä sekä laajentaa tietämystä eri energiantuotantovaihtoehdoista. Tärkeintä on, että ihminen tietää mitä vastustaa tai kannattaa. On typerää olla jotain mieltä asiasta, mistä ei tiedä mitään.

 

Toimintaperiaate

Sähköntuotanto perustuu mekaanisen liikkeen tuottamiseen. Mekaanisen liikkeen avulla joko magneettia tai käämiä liikutetaan, jolloin syntyy muuttuva magneetti kenttä. Tämä indusoi induktiovirran käämiin, josta se johdetaan muuntajien kautta sähköverkkon.

8_generaattori_4.jpg

Kuvassa yksinkertaistettuna toimintaperiaate. Metallinen silmukka pyörii ja tuottaa sähköä kahden magneetin välissä. Ero sähköntuotantomuodoilla on se, mistä silmuka saa liikkeensä.

wind-power-horizontal.gif

Tuulivoimalassa potkuri on kiinnitetty silmukan toiseen päähän ja se saa energiansa ilmavirrasta.

vesivoima.gif

Vesivoimalassa silmukka on kiinni turbiinissia, jota pyörittää veden virtaus.

miten.gif

Hiili-,kaasu-,öljy-,turve-, jätteenpoltto-,bio- ja dieselvoimaloissa on myös turbiini, jota pyörittää pääsääntöisesti vesihöyry. Liike syntyy siitä, että palotilassa syntyvä lämpö johdetaan veteen, jolloin se höyrystyy, tästä syntyvä liike ohjataan turbiinin läpi jolloin se muuttuu sähköksi. Turbiinista läpi mentyään höyry jäähdytetään lauhdutimella, jolloin osa energiasta päätyy jäähdytysveteen. Jäähdytysvesi voidaan johtaa hukkaan mereen tai käyttää tehokkaasti kaukolämpönä.


 


 

kevytvesireaktorit2.gif

Ydinvoimalassa on myös turbiini, mutta siellä ei polteta mitään. Radioaktiivinen polttoaine lämpenee itsestään hallitun ketjureaktion johdosta. Tästä syntynyt lämpö johdetaan samoin, kuin polttovoimaloissa, veteen ja höyrynä turbiinin kautta sähköksi.


 

Generaattorituottoisia sähköntuotantomuotoja on siis pääsääntöisesti kolmea erilaista,:

  • Tuotetaan sähköä luonnosta, "varastamalla" ilmavirtauksien tai vesivirtauksien energiaa, eli käytetään jo olevaa mekaanista energiaa hyödyksi. Tämä on polttoaineetonta sähköntuotantoa.

  • Tuoteaan sähköä tuottamalla lämpöä palamisreaktion avlla. Polttamalla erilaisia materiaaleja syntyy lämpöä joka muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Energia on peräisin kemiallisista sidoksista.

     

  • Tuotetaan sähköä tuottamalla lämpöä ydinreaktion avulla. Epästabiili alkuaine muuttuu nykyajan voimaloissa fission avulla yhdeksi tai kahdeksi toiseksi alkuaineeksi. uranium_fission.gif

    Tästä syntyy valtava määrä energiaa lämpönä, joka muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Energia on peräisin "fysikaalisista sidoksista", atomin sidosenergiasta. Todellisuudessa materiaali muuttaa olomuotaan energiaksi, eli reaktiossa massaa katoaa ja muuttuu hiukkasten liike-energiaksi. Samaa tapahtuu tähdissä ympäri avaruutta, tosin ei fissiona vaan fuusiona.

Sähköä voidaan tuottaa myös ilman mekaanista energiaa aurinkovoiman avulla. Periaate on muuten sama, kuin tuuli- ja vesivoimassa: energia "varastetaan" auringon säteilystä.

photo-electric-effect.PNG

Yksinkertaistettuna valonsäteen osuessa aurinkopaneeliin se muutuu sähkövirraksi. Käytännössä korkeaenerginen fotoni osuu metalliin, josta se energiallaan irroitaa elektronin.


 

Hinta

Sähkön tuotantohinta muodostuu investointikustannuksista sekä käyttökustannuksista. Helpommin sanottuna siis tuotannossa maksaa ensin voimalan rakentaminen ja sen jälkeen sen käyttö. Käyttökustannuksia ovat polttoainekustannukset, huoltokustannukset sekä palkkakustannukset.

Esimerkiksi vesivoiman tuotannossa kalleinta on itse padon ja voimalan rakentaminen. Tämän jälkeen voimala ei tarvitse polttoainetta, mutta säänöllistä huoltoa sekä toimintansa ylläpitämistä eli valvontaa. Minkään voimalan generaattori ei kestä ikuisuutta vaan se vaatii huoltoa ja uudistamista. Tuulivoimaloiden roottorin ja generaattorin välissä oleva vaihdelaatikko ei kestä ikuisuutta, joten sitäkin täyty huoltaa ja vaihtaa uuteen.

mm. Hiilivoimala vaatii ensin investoinnin voimalan rakentamiseksi, sen jälkeen voimala tarvitsee jatkuvasti polttoainetta, säännöllistä huoltoa sekä toimintansa ylläpitämistä. Yhtälailla hiilivoimalan generaattori, mutta myös turbiini tarvitsee huoltoa ja korjauksia.

Voimalasta myytäästä sähköstä on saatva rahat, jotta maksetaan rakennettu voimala sekä jatkuvat käyttökustannukset huoltoineen, päivityksineen ja valvontoineen. Lisäksi pitäisi tehdä myös voittoa, niinkuin kaikilla aloilla.


 

Eri sähköntuotantomuotojen tuotantohintoja:                                                                                     

                                      Pääomakustannus           Käyttökustannus              Kokonaiskustannus

Tuulivoima                        26 eur/MWh                     2 – 4 eur/MWh               28 - 30 eur/MWh

Hiilivoima (vain sähkö)      13 eur/MWh                   23 - 25 eur/MWh               35 - 40 eur/MWh

Hiilivoima (lämpö&sähkö)           -                                         -                        17 - 20 eur/MWh

Kaasuvoima                              -                           24 - 26 eur/MWh                          -

Ydinvoima (vain sähkö)     16 eur/MWh                    10 -12 eur/MWh               26 - 28 eur/MWh

Ydinvoima (lämpö&sähkö)          -                                         -                       n.9 - 14 eur/MWh

 

Voimalan rakenushintoja, huomioi käyttöikä ja vuotuinen käyttömahdollisuus:                                     

                                                   Pääomakustannus                   Tuotantokyky                Käyttöikä

Tuulivoima                                             1000 eur/kW                    2500h/vuosi                  Lyhyt*

Tuulivoima (itsemäisesti toimiva)** 1400 - 1500 eur/kW

Vesivoima***                                      ? - 3000 eur/kW                    5000h/vuosi                   Pitkä

Hiilivoima                                               1000 eur/kW                 < 6000h/vuosi                Keskipitkä

Kaasuvoima                                     400 - 600 eur/kW

Ydinvoima                                              2000 eur/kW                    8000h/vuosi                   Pitkä

*(mm. tuulivoimalan vaihdelaatikon käyttöikä voi huonoimmillaan olla vain 5 vuotta, vaatii säännöllistä vaihtoa)

**Esimerkiksi saaristossa tuulivoimala tarvitsee tuekseen pienen dieselvoimalan, josta tulee 400 - 500 eur/kW lisää pääomakustannuksia, jotta sähköntuotanto olisi jatkuvaa.

***Vesivoiman pääomakustannukset vaihtelevat, mutta 3000eur/kW on maksimi, jotta voimalan tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa.
 

Tuotantoteho

Suomen vuotuinen energiantarve on suurempi, mitä pystymme tuottamaan. Meidän täytyy siis ostaa sähköä ulkomailta. Ratkaisu energiankulutuksen kattamiselle omavaraisesti ei ole tuulivoima, sillä vuoden 2013 lopussa Suomessa oli 211 voimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho oli 448 megawattia, ja ne tuottavivat vain noin prosentin Suomessa kulutetusta sähköstä.

Yhden tuulivoimalan nimellisteho on n. 2 – 3MW, tarkoittaen että se tuottaa optimikelillä tuon määrän sähköä. Jotta tuulivoimalla voidaan kattaa jatkuvasti sähköntarve, vaadittaisiin niltä yli 3.kertainen tuotantoteho kulutukseen nähden, sillä ylemmästä taulukosta huomasit niiden vuotuisen tuotannon olevan alhainen. Tämä tarkoittaa, että jos turvautuisimme vain tuulivoimaan, tarvitsisimme tuulivoimaloita siis 3-kertaisen määrän siihen nähden, mitä käytäme sähköä. Lisäksi pitäisi valmistaa paljon akkuja, joihin varastoida sähkö siksi aikaa, kun tuotanto on heikko olosuhteiden vuoksi.

Helsingissä Hanasaaressa sijaitseva hiilivoimala tuottaa sähköä 220MW sähköä. Lisäksi se tuottaa kaukolämpöä 445MW. On tärkeä huomioida, että sähkönkäyttöä voidaan pienentää erittäin merkittävästi, kun lämmitykseen käytetään sähkön sijaan kaukolämpöä. Tämä yksi hiilivoimala siis korvaa puolitoistakertaisesti Suomen tuulivoimalla tuotetavan energian.

Olkiluodon OL 1 ja OL 2 ydinvoimalat tuottavat sähköä yhteensä 1760MW. Kun OL 3 reaktori valmistuu, tuotetaan siellä 3360MW sähköä. Jos ydinvoimala sijaitsisi lähempänä kaupunkia, voitaisiin siitä saatava lämpöenergia käyttää kaukolämpönä, jolloin Olkiluodon voimaloista voitaisiin tuottaa noin 10000MW energiaa kolmannen reaktorin käynnistyttyä. Vuodessa Olkiluodossa kyetään tuottamaan siis keskimäärin n. 80 000 000MWh energiaa, edellyttäen että lämpöenergiakin käytettäisiin kaukolämpönä. Saman määrän tuottamiseen vaadittaisiin 2MW tuulivoimaloita 16000kpl. Lukuja ei voi suhteuttaa vesivoimaloihin, sillä niiden tehot vaihtelevat. Suomen tehokkaimman vesivoimalaitoksen teho on 185MW. Laitos sijaitsee Imatralla ja on Fortumin omistama.

 

 

Logistiikka

Vesivoimalat vaaivat vähän logistiikaa, sillä niiden valmistuttua siellä on vähän henkilöstöä eivätkä ne tarvitse polttoainetta. Rakentaminen on kuitenkin iso projekti.
Tuulivoimalat vaativat vähän logistiikkaa, mutta jos ne sijaitsevat esim. Saaristossa, ne aiheuttavat moottoriveneliikennettä. Lisäksi tuulivoimaloiden vaihdelaatikot ovat herkkiä hajoamaan, pahimmillaan ne voivat kestää vain 5 vuotta kerrallaan, jolloin ne vaativat jatkuvaa huoltamista.

Hiilivoimalat vaativat eniten logistiikkaa, sillä ne polttavat valtavia määriä hiiltä. Esimerkiksi Helsingin Hanasaaressa oleva voimala polttaa tunnissa 100 tonnia hiiltä, eli 100 000 kilogrammaa.

Ydinvoimalat käyttävät pieniä määriä polttoainetta, sillä atomiytimistä vapautuu sidosenergiaa suuria määriä: Olkiluodon reaktorit käyttävät kumpikin vain n. 20 tonnia vuodessa 5% köyhdytettyä uraania. Tämä vastaa molemmillekin reaktoreille vain muutamaa rekkalastillista vuodessa.

 

Ympäristö

On ilmiselvää, että kaikki voimalat, missä poltetaan jotain, saastuttavat ilmakehää. Tämän takia esimerkiksi hiilivoimalat ovat ympäristön kannalta erittäin haitallisia. Helsingin Hanasaaren voimala tuottaa hiilidioksidipääsöjä 983 340 000kg vuodessa.Tuuli- ja vesivoimalat eivät tuota kuin pieniä määriä ympäristöhaittoja. Myöskään ydinvoimala aiheuttaa pienen rasitteen ympäristölle, sillä siitä jää jätettä ainoastaan reaktoriin. Tämä jäte sijoitetaan muutamaksi vuodeksi vesialtaaseen, sen vuoksi, että vesi pysäyttää vaarallisen säteilyn. Kun radioaktiivisen jätteen reaktiivisuus on laskenut, se sijoitetaan maan sisään vakaaseen kallioon porattuun tunneliin 400m syvyyteen paksun kuparikapselin sisään, joka valetaan savi- tai keinosavikuvun alle. Syntyvä jäte voidaan myös uudelleenkäyttää uuden sukupolven ydinvoimaloissa, jolloin saadaan halpaa sähköä ja ydinjätteen määrä pienenee erittäin vähäiseksi.

 


 

Taloudelliset vaikutukset

Tuulisähkölle asetettu tavoitehinta on 2016 alkuun asti 105,30€/MWh ja tämän jälkeen 83,50€/MWh. Sähkön myyntihinta tulee keskimäärin olemaan 2015 ja 2016 n. 42€/MWh. Tämä siis tarkoittaa, että valtio joutuu tukemaan jopa saman verran tuulisähköä, mitä sitä ostava asiakas maksaa. Tuulivoima on siis Suomen taloudelle rasite ja maksajina sen käytöstä olemme me, veronmaksajat. Onko Suomen taloudellinen tilanne niin vahva, että se kestäisi tuulivoimaloiden tukemista, jos niiden määrä moninkertaistuisi? Vesi- ja aurinkovoimaan en ota kantaa, mutta luulisin niiden olevan kustannustehokkaita. Hiilivoima ja ydinvoima ovat taloudellisesti kannattavia ratkaisuja, muttei pidä unohtaa biovoimaa sekä jätteenpolttoa. Tuuli-,aurinko- ja vesivoimaa lukuunottamatta kaikki energiantuotantotavat tuottavat työpaikkoja sekä käytössä että rakennusvaiheessa.

Ydinvoimaloiden toinen taloudellinen hyvä puoli on se, että kyseiset voimalaitokset ovat massiivisa komplekseja joissa on jopa useita kymmeniä tuhansia neliöitä. Tämä tarkoittaa suuria kiinteistöverotuloja kunnalle, jossai voimala sijaitsee. Ydinvoimala työllisttää satoja teknikkoja ja insinöörejä, mutta myös lisäksi satoja asiantuntijoita jatkuvasti. Rakennusvaiheessa voimala työllistää tuhansia henkilöitä.

Taloudellista vakautta tuo tuuli-, vesi-, hiili- ja ydinvoimassa käyttökustannuset suhteellisen vakaa hinta: Kaksi ensimmäistä ei käytä polttoainetta. Hiilen hinta taas vaihtelee minimaalisesti. Puolestaan ydinvoimasähkön hinnasta uraanipolttoaineen hinta on alle 10%, eli uraanin hinnan rajukaan vaihtelu ei vaikuta sähkön hintaan juuri lainkaan.

Riippuvuus ulkomaista on jokaisella energiantuotantomuodolla väistämätön, sillä aurinkopaneelimahtina toimii Kiina, hiiltä kuskataan ympäri maailmaa niinkuin kaikkea muutakin. Tuulivoimalatkin ovat pääosin ulkomailta. Suomen maaperästä olisi mahdollista rikastaa suuriakin määriä jopa vienniksi asti uraania, mutta olisiko se varmasti tarpeeksi turvallista ympäristölle? Vaikea sanoa, mutta rajojen pitää olla korkeat jos kyseinen toiminta käynnistyy.


 

Riskit ja niiden hallinta

Tuulivoima ei aiheuta suuria riskejä. Yksi tuulivoimala tappaa vuosittain noin yhden linnun, mutta saattaa vaikuttaa niiden elintapoihin ja muuttoreitteihin. Vesivoimaloissa on riski murtua, jolloin voisi syntyä paikallinen "hyökyaalto", mutta riskin on varmasti varsinaisen pieni. Hiilivoimaloissa voi hiilivarasto syttyä palamaan, mutta suurempi riski on se, että hiilivoimalat saastuttavat jatkuvasti käytössä ilmakehää.

Ydinvoimaloiden riskit puhuttavat ja pelottavat ihmisiä. Olet varmasti tietoinen Ukrainassa tapahtuneesta Tsernobylin onnettomuudesta tai Japanin Fukusimasta? Ydinvoimaonettomuuksia on useampiakin. Ne ovat vakava asia, mutta on tärkeää tiedostaa, että riskit vaihelevat maittain ja laitoksittain. Mitä sitten kävi esimerkiksi Tsernobylissä? Räjähtikö siellä ydinpommi? Vastaus on ei. Ydinvoimalan "räjähtäessä" ei tapahdu ydinräjähdystä. Reaktorin jäähdytyksen pettäessä voimala pitäisi saada sammutettua nopeasti, mutta siinä ei onnistuttu. Reaktorissa tapahtuva ketjureaktio jatkui, jolloin jäähdytyksen uupuessa reaktori kuumeni ja kuumeni itsekseen. Seurauksena reaktori sulaa ja lopuksi lämpenee niin paljon, että jopa metallit alkavat höyrystä. Nämä kaasut ovat niin korkeissa lämpötiloissa räjähdysherkkiä. Seurauksena ydinvoimalan sisällä tapahtuu räjähdys, niinkuin Ukrainassa aikoinaan. Räjähdyksen seurauksena saastunutta materiaalia leviää ilmaan ja maahan. Näin kävi myös Fukusimassa maanjäristyksen seurauksena.

Muita riskejä ydinvoimaloissa on, että niihin tehdään terroristi-isku joko pommilla tai lentokoneella päintörmäyksellä. Myös yksi riski on suoranainen ohjushyökkäys sotatilassa. Suomen turallisuusvaatimukset ovat kovat. Olkiluoto 3 on Suomen nykyisiä turvallisuusvaatimuksia vastaava, eli se kestää maailman suurimman matkustajakoneen päintörmäyksen maksiminopeudella, niin, ettei reaktori voimalan sisällä vahingoitu. Lisäksi kaikki Olkiluodossa sijaitsevat ydinvoimalat ovat kaikki korkeasti vartioitu, eli niiden sisälle ei ole mahdollista mennä tekemään pommi-iskua. Maanjäristyksiä ei tapahdu Suomessa, sillä olemmehan keskellä manerlaattaa. Yksi pelko on myös kuljetettavan polttoaineuraanin varastaminen ydinaseen rakentamiseksi, mutta huoli pois! Kyseinen, vain 5% uraani, ei ole millään keinolla käyttömahdollista ydinaseena ilman rikastamoa. Riskeiksi jää siis ohjusisku ja vika jäähdytyksessä ja sammuttamisessa samanaikaisesti.

Olkiluodon voimalat on rakennettu niin, että jos jäähdytysvesipumppu pettää, on varapumppu. Pumput toimivat joko a) voimalan omalla sähköllä b) kansallisen sähköverkon sähköllä c) pihalla sijaitsevan varavoimalan sähköllä, joka on dieselkäyttöinen. Riski on siis pieni, että jäähdytys pettäisi. Jos näin kävisi, on kuitenkin reaktorien alapuolelle valettu betonista "kuppi", joka kestää sen, että reaktori sulaa ja valuu siihen. Ainoaksi ongelmaksi jää siis räjähdysaltiit ja saastuneet höyryt. Niihinkin on ratkaisu, silä Olkiluodon ydinvoimalat kestävät sisällä tapahtuvan räjähdyksen eivätkä päästä saastuneita hyöyrjä/materiaalia ulos. Ainoa todellinen riski Suomessa on siis suora ohjusisku. Jos tälläinen kohdistuisi voimalaan niin, ettei sitä voitaisi pysäyttää, olisimme jo muutenkin vakavissa poliittisissa ongelmissa. En tiedä tarkemmin Suomen muista, vanhemmista ydinvoimaloista mutta STUKESilla on korkeat vaatimukset. Lisäksi nykyinen uusi, entistäkin tiukempi linja estää huonojen voimaloiden rakennuttamisen Suomeen. Suurin riski on Suomen rajan läheisyydessä sijaitsevat venäläiset ydinvoimalat, josta me muuten ostamme tuontisähköä!


 

Nykytilanne

Ydinvoima%20ympyr%C3%A4%20s%C3%A4hk%C3%B

Energian kokonaiskulutus 2013


 

Tulevaisuuden energiantuotanto

Väistämätön totuus on, ettei tuuli- tai vesivoimalla ratkaista energiahuoliamme. Aurinkovoiman käytttö ei ole Suomessa ratkaisu kokonaisvaltaiseen energiantuotantoon, sillä talvella tarvitsemme entien energiaa lämmitykseen ja sähköön..

Hiilivoima saastuttaa ympäristöä ja toivon sen käytön vähenevän, tosin toistaiseksi se kasvaa rajuiten.

Tulevaisuudessa ydinvoimaa tullaan kehittämään yhä pidemmälle. Tämänhetkinen uraanin ja plutoniumin käyttö on vaihtumassa tai ainakin osittain muuttumassa toriumin käytöksi sulasuolareaktoreissa. Etuna on sähköntuoton tehokkuus, hinta ja ydinjätteen jälleenkäsittely tällä menetelmällä.

Myöhemmin siirrymme todennäköisesti fissioenergiasta fuusioenergiaan: Kaksi eri vedyn isotooppia fuusioituvat. Deuterium ja tritium vapauttavat erittäin korkealla hyötysuhteella energiaa ja muodostavat helium atomin.

Tritiumlabor-Projeke_-_Atommodell-Deuter

Ranskassa on ITER projekti, joka toivottavasti avaa jonain päivänä mahdollisuuksia fuusioenergian tuottoon, sillä sitä tapahtuu auringossa ja tähdissä= se on universumin yleisin energiantuotantomuoto. Energiavarannot ovat loputtomat universumissa. Ehkä pidemmällä tulevaisuudessa käytäme vielä antimateriaa hyväksi, josta saa kaiken massan muutettua energiaksi, mitä käytetään.

Yksi nopea ratkaisu energiahuoliimme maapallolla olisi suprajohdegeneraattorit. Eli korvaisimme nykyiset generaattorit huomattavasti korkeammalla hyötysuhteella toimivilla generaattoreilla, jotka käyttävät suprajohdetekniikkaa. Samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää sähkönsiirrossa, jolloin energiaa menisi hukkaan merkittävästi vähemmän.

 

Asian syvimmästä olemuksesta kiinnostuneille fysiikkaa ja kemiaa lyhyt oppimäärä

Jos saisin 2 tuntia aikaa ja sopivan kirjalähteistön, voisin selittää sinulle miten uskomattomia ovat voimat atomien ytimissä. Niin, ja tietenkin liitutaulun, kynää ja paperia havainnollistamiseen. Mutten ikävä kyllä tätä tilasuutta kanssasi saa, vaikka suuresti haluaisin. Teen sen siis lyhyesti, purkamalla asian "kaljaksi ja makkaraksi".

Einstein sen jo sanoi E=mc^2, eli energia on massa kerrottuna valonnopeuden neliöön. Selkokielisiemmin massa on energiaa. Mennää aineen syvempään olemukseen, eli siihen, että kaikki energia ja massa ovat samaa, sillä massa (eli materia) voi muuttua energiaksi ja energia massaksi.

Atomin ulkokuoressa on kemiallisia sidoksia. Ne ovat elektronien välillä. Tämä on sidosenergiaa. Atomin sisäosassa on myös sidosenergiaa, mikä on protonien ja neutronien välissä.
Palaminen on sitä, että kemialliset sidokset muuttuvat ja tästä vapautuu energiaa. Reaktio on eksoterminen. Tämän vastareaktio on endoterminen, mm. fotosynteesi eli yhteyttäminen, missä auringon valon avulla kasvi ei vapauta vaan sitoo energiaa. Syntyy sokeria, jossa energia on varastoituneena kemiallisiin sidoksiin. Kun sokeri hajoaa, siitä vapautuu energiaa.

hqdefault.jpg

Fotosynteesi, sidotaan energiaa. Endoterminen reaktio. Kuvassa siis energiaa "katosi". Se jäi kemiallisiin sidoksiin.


 

image019.png?revision=1

Eksoterminen, energiaa vapauttava reaktio. Sokeri palaa ja syntyy hiilidioksidia ja vettä. Kuvassa energiaa "syntyi", se vapautui kemiallisista sidoksista.

 

Noin. Käsittelimme lyhyesti kemialliset sidokset ja energian kulun niissä. Samalla periaatteella toimii niin hiilen, kuin öljyn palaminen sekä ihmiselämän toiminta. Mennään syvemmälle atomiin, ytimeen.
nuclear-fission-vs-fusion.jpg

Vasemmalla puolella kuvassa isompi raskas ydin hajoaa kahdeksi kevyemmäksi ytimeksi. Oikealla olevassa kuvassa kaksi ydintä yhdistyy yhdeksi isomppaksi ytimeksi. Kummassakin reaktiossa voi joko vapautua tai sitoutua energiaa, se riippuu täysin mistä ytimistä on kyse.

 

wood_burning_diagram.jpg

Jotta ymmärrät atomin ulkokuorella ja ytimessä tapahtuvien reaktioiden erot, annan vertailukohdan.

Poltamme kilon koivua, energiaa vapautu 4,15kWh.

Poltamme litran öljyä, energiaa vapautuu 10kWh. (kilo öljyä 11,8kWh)

Molemmat reaktiot olivat kemiallisia, elektronien välisiä tapahtumia.

Hajotamme kilon verran uraania vajaaksi kiloksi kryptonia ja bariumia, energiaa vapautuu 6 000 000kWh.

FEj0S.jpg
Otetaan vielä toinen ydinreaktio, jossa 2 vetyatomin isotooppia, deuterium ja tritium, fuusioituvat heliumiksi. Kilosta vetyä fuusioituessaan heliumiksi vapautuu energiaa 120 000 000kWh. Saman määrän energiaa vapauttaa 12 000 000 kiloa hiiltä palaessaan.

fusion.jpg

Ymmärrätkö mistä tässä on kysymys? Ymmärrätkö kuinka paljon energiaa on ytimiin sitoutuneena? Tämä kaikki energia vapautuu siitä, kun pieni osa ytimen massasta muttaa olomuotoaan energiaksi. Palatakseni vielä kaavaan E=mc^2, voidaan sillä laskea, että kun muutamme kokonaisen kilon edestä mitä tahansa materiaalia energiaksi, vapautuu 24 970 000 000kWh. Uskomaton määrä energiaa!

 

 

Lyhyt yhteenveto

Energiantuotantotapoja on monia. Valitse nyt mielestäsi paras ja kerro oletko samaa mieltä kanssani! Minun mielestäni ydinvoimaan pitäisi panostaa, mutta sen tulee olla turvallista. Lisäksi meidän tulee lisätä ympäristöystävällisiä energiantuotantomuotoja ja kehittää niitä. Hiili-,öljy- ja kaasuvoimaloita tulisi vähentää ja jätteenpolttoa lisätä, turvallisesti. BTW, rosatom hanke ei minuakaan houkuta, mutta TVO voisi rakentaa lisää voimaloita, sillä se on suomalainen yhtiökin! Olkiluodon reaktorit ovat Ranskasta ostettuja. 


Itse näen ongelmana ydinvoimakeskusteluissa tietämättömyyden ja asian monimutkaisuuden. Tämän vuoksi asian kokonaiskuvan ymmärtäminen on joillekin hankalaa  ja sitä uskoo mitä haluaa tai mitä sattuu ensimmäisenä kuulemaan. Moni ydinvoiman puoltaja sekä vastustaja väittää perusteettomasti asioita. Ikävää on esimerkiksi se, että ydinvoimaa vastustavien sivu  http://puhutaanydinvoimasta.fi/ sisältää perusteettomia väitteitä ja valheita. Ymmärrän eriävät mielipiteet, mutta valheiden maailma on paha, eikä se johda oikeisiin ratkaisuihin.

Olisiko aika lopettaa ydinvoimasta vauhkoaminen ja sen vastustaminen ja alkaa vastustaa hiilivoimaa, joka kasvaa huolestuttavan nopeaan tahtiin?  Kerro mielipiteesi!

 

 

Lähteet, vanhasta kirjoitukseta.

http://www.energianet.fi/

http://www.motiva.fi/tuulivoima

http://www.energianet.fi/index.php?page=sahkohuolto&osa=2

http://www.energianet.fi/index.php?page=sahkohuolto&osa=4

http://www.energianet.fi/index.php?page=sahkohuolto&osa=3

http://www.tvo.fi/Polttoaine2

http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-merihaassa-hiilikasa-ja-hii

http://hiilivapaahelsinki.fi/usein-kysyttya/

http://www.tvo.fi/page-515

http://www.sahkolamppu.com/2014/07/2372014-ke-porista-kajahtaa-suomen.html

http://www.tvo.fi/page-514

http://www.talouselama.fi/uutiset/hiilivoima+on+eniten+paastoja+aiheuttava+energiamuoto++ja+kasvaa+kovimmin/a2182237

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/sulasuolareaktori+syo+ydinjatetta+ndash+polttoaineeksi+kelpaa+18prosenttinen+uraani/a994999

http://www.ts.fi/teemat/luonto/215881/Toriumista+voidaan+saada+energiatiikeri+tankkiin

https://www.fortum.fi/fi/media/Pages/fortumin-imatran-vesivoimalaitos-on-taas-teholtaan-suomen-suurin.aspx

http://www.stat.fi/til/ehk/kuv.html

http://www.halkoliiteri.com/?id=587

http://planeetta.wordpress.com/page/12/?pages-list

http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/biopolttoaineiden-muuntokertoimia/

 

Haluatko kysyä jotakin?


Ps. Haluan sanoa yhden asian, joka olkoon tärkein kaikista: minkä takia he, jotka tietävät ydinvomasta eniten, kannattavat sitä? Mieti äskeistä lausetta. Ydinvoimasta tietävät eniten luonnotiteteilijät: fysiikkaa opiskelevat ihmiset joko yliopistoissa tai teknillisissä korkeakouluissa. He eivät olet puolueellisia, heistä harva sijoittuu töihin ydinvoimalaan saati sen johtotehtäviin, mutta he tietävät sen toimintaperiaatteen ja paljon asioita siitä. Miksi he ovat lähes yksimielisiä? Ehkä vastustajat eivät vain tiedä tarpeeksi siitä ja sen hyvistä puolista? Esimerkiksi ei kannata ottaa näitä muutamia ulkomaiden erittäin huonosti hoidettuja ydinvoimaloita ja niissä sattuneita onnettomuuksia.

hierontaa Kävijälaskuri 6.5.2015 22:32 alkaen..